Meeqqat atuarfianniit inuusuttut ilinniarfiinut ingerlaqqinnerit

Meeqqat atuarfiini naammassisimasut ilaat inuusuttunut ilinniarfimmut ingerlaqqinnginnerminni efterskolertarput imaluunniit assersuutigalugu Majoriami piginnaanngorsaqqinnermik højskolimilluunniit ingerlatsisarlutik. Kisitsisitigut paasissutissani matumani meeqqat atuarfianni naammassisimasut atuartut qanoq amerlatigisut inuusuttunut ilinniarfimmik, tassa ilinniarnertuunngorniarnermik aammalu inuussutissarsiornermik ilinniarnermik, aallartitsisarnerat kisimi pineqarpoq.

Kisitsisitigut paasissutissani meeqqat atuarfiini soraarummeernermi minnerpaamik misilitsinnermi ataatsimi peqataasimasut tunngavigineqarput, meeqqat atuarfianni atuartut tamakkerlugit nalunaarsuuteqannginnerat peqqutigalugu. Tamanna meeqqat atuarfianni soraarummeernermi misilitsissimanngitsut, assersuutigalugu specialklassini atuartut, kisitsisini ilaatinneqannginnerannik isumaqarpoq.

Meeqqat atuarfianni soraarummeertut inuusuttunut ilinniarfiinut ingerlaqqittarnerat

2022-mi meeqqat atuarfianni soraarummeertut akornanni 51 pct.-ii ukiut marluk ingerlanerini inuusuttunut ilinniarfimmik aallartitsisimapput. Atuartut amerlanersaat, 82 pct.-iinik annertutigisut, ilinniarnertuunngorniarnermik aallartitsisimapput 18 pct.-iilu inuussutissarsiornermi ilinniarnermik aallartitsisimallutik.

Ukiut marluk ingerlanerini inuusuttunut ilinniarfimmut ingerlaqqittartut amerlassusaat 50 pct.-it missaaniittarpoq.

Titartagaq 1. Meeqqat atuarfiannik naammassinnereernermi ukiut marluk qaangiunnerini inuusuttunut ilinniarfimmik aallartitsisimasut annertussusaat, 2013-imiit 2022-mut soraarummeertut

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik – kisitsisit Kisitsisaataasivimmi takukkit (https://bank.stat.gl/UDNTRFA1).

Kommunit malillugit ingerlaqqittarnerit annertussusaat

Kommunit malillugit immikkoortiterinermi Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat atuarfiini soraarummeertut inuusuttunut ilinniarfinni aallartissimasut amerlanerupput. Medianimi 2020-miit 2022-mut Kommune Qeqertalimmi meeqqat atuarfianni soraarummeersimasut 51 pct.-ii soraarummeernerup kingorna ukiut marluk ingerlanerini inuusuttunut ilinniarfinni ilinnialersimapput. Avannaata Kommuniani kiisalu Qeqqata Kommuniani ingerlaqqittartut 38 pct.-iullutik kiisalu 50 pct.-iullutik appasinnerupput.

Titartagaq 2. Meeqqat atuarfiannik naammassinnereernermi ukiut marluk qaangiunnerini inuusuttunut ilinniarfimmik aallartitsisimasut annertussusaat, 2020-imiit 2022-mut soraarummeersimasut agguaqatigiissinneri

Nassuiaat: Kommunit ilaat ikittuinnarnik atuartoqartarnerat peqqutigalugu titartagaq ukiunik pingasunik agguaqatigiissitsilluni suliaavoq.

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik – kisitsisit Kisitsisaataasivimmi takukkit (https://bank.stat.gl/UDNTRFA1).

Suiaassuseq malillugu ingerlaqqittarnerit annertussusaat

2022-mi meeqqat atuarfiata naammassereernerani niviarsiaqqat 56 pct.-ii ilinniakkanik ingerlatsipput, nukappiaqqat 46 pct.-ii ingerlatsillutik. 2010-mili taamatut ingerlasimapput.

Niviarsiaqqat (51 pct.-it) pingaartumik ilinniarnertuunngorniarnermik toqqaasarput, ikinnerusullu (4 pct.-it) inuussutissarsiornermik ilinniakkamik aallartitsisarlutik. Nukappiaqqat akornanni amerlanerusut (31 pct.-it) aamma ilinniarnertuunngorniarnermik aallartitsisimapput. Ikinnerusulli (15 pct.-it) inuussutissarsiornermik ilinniakkamik aallartitsisimallutik.

Titartagaq 3. Meeqqat atuarfiannik naammassinnereernermi ukiut marluk qaangiunnerini inuusuttunut ilinniarfimmik aallartitsisimasut annertussusaat suiaassuseq malillugu, 2022-mi soraarummeertut

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik – kisitsisit Kisitsisaataasivimmi takukkit (https://bank.stat.gl/UDNTRFA2).