2022-mi inuusuttut ilinniarnerat suliffeqarnerallu
2022-ip naanerani Kalaallit Nunaanni inuusuttut 16-it 25-llu akornanni ukiullit 5.253-it imaluunniit 70 pct.-ii ilinniarfinnut suliffeqarfinnulluunniit atassuteqarput. Taakkunannga 29 pct.-it ilinniakkamik, efterskoleni, tunngaviusumik qaffasinnerniluunniit ingerlatsipput, 41 pct.-iilu suliffeqarlutik.
2022-mi inuusuttut ilinniakkamik ingerlatsinngitsut suliffeqanngitsulluunniit 30 pct.-inik annertussuseqarput. 2016-imiilli annertussusaat 1 procentpointinik apparsimavoq. Piffissamilu pineqartumi inuusuttut suliffillit 2 procentpointinik qaffassimavoq, ilinniakkamik ingerlatsisut 1 procentpointinik apparsimavoq.
2023-mi innuttaasut ilinniarsimassusaannut kisitsisitigut paasissutissanik nutarterinermi paasineqarpoq 2022-mi naatsorsuutit kukkuneqarsimasut. Nunasisimatut imaluunniit 2022-mi ilinniakkamik naammassinnissimasut ilinniagaannut paasissutissat ilaat kukkuluttornikkut ilannguneqarsimanngillat. Tamannalu saqqummersitami matumani aaqqinneqarpoq, taamaasilluni 2022-mi ilinniarsimassutsip qaffasissusaa siorna saqqummersinneqartumit qaffasinneruvoq.
Titartagaq 1. Inuusuttut 16-it 25-llu akornanni ukiullit nalunaarsorsimanerat malillugu, 2016-2022
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik – kisitsisaataasivimmi kisitsisit takukkit (http://bank.stat.gl/UDNUMG3).
Nalunaarut: Tabelimi inuusuttut Kalaallit Nunaata avataani efterskolertut ilinniakkamillu ingerlatsisut ilanngunneqarput.
Inuusuttut sullinniakkat
Saqqummersitami matumani Kalaallit Nunaanni inuusuttut suliffeqarnerat ilinniarnerallu sammineqarpoq. Inuusuttut ilinniakkamik ingerlatsinngitsut imaluunniit suliffeqanngitsut inuusuttunik sullinniakkanik taaneqarput.
Inuusuttuni sullinniakkani pineqarput inuusuttut suliffeqanngitsut aammalu suliffissarsiortutut nalunaarsorsimanngitsut. Periaatsimut immikkoortumi nassuiaat malillugu inuusuttut ilinniakkamik ingerlatsisutut nalunaarsorsimasut, Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmili nalunaarsorsimanngitsut, inuusuttunut sullinniakkanut ilanngunneqarput.
2022-mi innuttaasut akornanni inuusuttut 7.557-it ataani takutinneqarput. Inuusuttut ilinniakkamik ingerlatsisut saniatigullu suliffillit ilinniakkamik ingerlatsisutuinnaq nalunaarsorneqarput. Ilinniakkamillu ingerlatsisut efterskolernermut, inuusuttunut ilinniarfinnut ingerlariaqqiffiusumillu ilinniarnermut immikkoortiterneqarput.
Titartagaq 2. 2022-mi inuusuttunut 16-it 25-llu akornanni ukiulinnut nalunaarsuutit
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik – kisitsisaataasivimmi kisitsisit takukkit (http://bank.stat.gl/UDNUMG3).
Inuusuttuni sullinniakkani inuusuttuaqqat amerlanerusut
2022-mi ilinniakkamik ingerlatsisut annertussusaat ukioqqortusiartorneq malillugu appariarput. 16-iniit 18-inut ukiullit 43 pct.-ii ilinniartuusut 25-nik ukiullit 18 pct.-ii ilinniartuupput.
Suliffillit annertussusaat ukioqqortusiartorneq malillugu qaffalaarsimapput. 16-iniit 18-inut ukiullit akornanni 17 pct.-it suliffeqarput, 25-nilli ukiullit 59 pct.-ii suliffeqarlutik.
Inuusuttunilu sullinniakkani pineqartut annertussusaat ukioqqortusiartorneq malillugu aamma appariarput. 2022-ip naanerani 16-iniit 18-inut ukiullit akornanni 40 pct.-it suliffeqaratillu ilinniakkamik ingerlatsinngillat, 25-llu ukiullit akornanni 23 pct.-iullutik.
Titartagaq 3. 2022-mi inuusuttut 16-it 25-llu akornanni ukiullit, ukiut nalunaarsugaanerlu malillugit
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik – kisitsisaataasivimmi kisitsisit takukkit (http://bank.stat.gl/UDNUMG3).
Inuusuttunut ilinniarfimmi ilinniarsimasut annertussusaat
2022-mi inuusuttut 16-it 25-llu akornanni ukiullit 43 pct.-ii ilinniakkamik ingerlatsipput imaluunniit inuusuttunut ilinniarfimmik naammassinnissimallutik.
Titartagaq 4. Inuusuttut 16-it 25-llu akornanni ukiullit inuusuttunut ilinniarfimmik naammassinnissimasut ingerlatsisulluunniit annertussusaat, 2016-2022
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik – kisitsisaataasivimmi kisitsisit takukkit (http://bank.stat.gl/UDNUMG3).
Nalunaarut: Ilinniakkamik ingerlatsisuni ilinniartut siornatigut inuusuttunut ilinniarfimmik naammassinnissimanngitsut kisimik pineqarput.
Inuusuttut sullinniakkat 12-inik ukioqarnermi najugarisaat
Nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermut 32 pct.-iusumut naleqqiullugu Qaanaaq-mi Tasiilaq-milu inuusuttut 40 pct.-init annertunerusut inuusuttuni sullinniakkani nalunaarsorsimapput. Qaanaaq-mi inuusuttut sullinniakkat 2017-imi 48 pct.-iniit 2022-mi 41 pct.-inut annikilleriarsimapput.
Tabel 1. Inuusuttut sullinniakkat agguaqatigiissinneri, 12-inik ukioqarnermi najugarisaat malillugit; 2017-2022
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nanortalik | 37 | 31 | 32 | 34 | 38 | 36 | 34 |
| Qaqortoq | 32 | 31 | 24 | 30 | 28 | 32 | 33 |
| Narsaq | 32 | 29 | 30 | 30 | 29 | 31 | 33 |
| Paamiut | 36 | 32 | 34 | 31 | 33 | 31 | 32 |
| Nuuk | 27 | 26 | 25 | 27 | 26 | 25 | 25 |
| Maniitsoq | 24 | 27 | 26 | 25 | 28 | 28 | 27 |
| Sisimiut | 28 | 31 | 30 | 27 | 29 | 27 | 29 |
| Kangaatsiaq | 33 | 38 | 38 | 31 | 35 | 34 | 33 |
| Aasiaat | 29 | 26 | 27 | 30 | 30 | 25 | 27 |
| Qasigiannguit | 26 | 25 | 26 | 23 | 24 | 25 | 25 |
| Ilulissat | 31 | 29 | 29 | 28 | 31 | 33 | 28 |
| Qeqertarsuaq | 30 | 19 | 18 | 23 | 27 | 36 | 23 |
| Uummannaq | 31 | 28 | 25 | 27 | 28 | 31 | 27 |
| Upernavik | 43 | 42 | 37 | 38 | 42 | 37 | 39 |
| Qaanaaq | 42 | 48 | 36 | 35 | 45 | 40 | 41 |
| Tasiilaq | 42 | 53 | 42 | 46 | 49 | 44 | 50 |
| Ittoqqortoormiit | 46 | 40 | 34 | 24 | 29 | 41 | 36 |
| Kalaallit Nunaata avataani | 31 | 29 | 26 | 31 | 30 | 28 | 26 |
| Agguaqatigiissillugu | 33 | 32 | 30 | 30 | 32 | 32 | 32 |
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik – kisitsisaataasivimmi kisitsisit takukkit (http://bank.stat.gl/UDNUMG4).
Nalunaarut: Kisitsisit ersarinnerusunik nalunaaqutsersimasut tassaapput nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermiit qaffasinnerusut.