Assartuinerup angallannerullu aaqqissuussaanera
Kalaallit Nunaanni aqqusernit takissusaat katillugu 380-it missiliorlugu takissuseqarpoq pisortaniilli aqqusinniat annersaat Nuummiilluni. Illoqarfinni ataasiakkaani aqqusernit angallannermi atorneqartarput, illoqarfinni aqqusernit takissusaat tabel 2-mi takuneqarsinnaavoq. Illoqarfimmit illoqarfimmut atasunik aqqusineqanngilaq Kalaallit Nunaata kujataaniittut nunaannakkut aqqusernit savaateqarfinnut assigiinngitsunut atassuteqartut eqqaassanngikkaanni.
Ilaasunik nassiussanillu angallassineq assartuinerlu umiarsuakkut timmisartukkullu ingerlanneqartarpoq. 1960-ikkut allaartinneranni Grønlandsfly A/S (ullumikkut Air Greenland A/S) timmisartut quliminguulillu angallaviinik ingerlaarfinnik pilersitsivoq.
Kalaallit Nunaat 14-inik mittarfeqarpoq, heliportit tallimat kiisalu unillatsiartarfiit 39-it. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ilaasut Kangerlussuarmut Narsarsuarmulluunniit apuunneqartarput Island-imiillu angalasu Kulusummi Tasiilap pigisaaniittumi, Ilulissani Nuummilu mittarfinni kiffartuunneqartarput.
Kalaallit Nunaat 16-inik umiarsualiveqarpoq nunaqarfinnilu 60-iusuni talittarfeqarlunilu aalisariutinut tulattarfeqarpoq.
Ilaasunut angallassinermut umiarsualiviit annersaat Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu inissisimapput, Nuummi umiarsualivimmi ilaasunik angallassineq annerpaalluni tassani ilaasut 25 procentii angalanertik naasarlugu aallartittarpaat.
Nassiussanik angallassinermi uuttuutit malillugit Nuup, Sisiumiut Aasiaallu umiarsualivii annerpaapput. Umiarsualiviit pingasut ukiumut nassiussat katillugit 1 million kubikmeteritut annertutigisut , nassiussat amerlassusaasa 70 procentiat, kiffartuussimallugit.