Kalaallit Nunaanni nunalerineq

Nunalerineq suli inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut annikitsuinnarmik peqataavoq. Inuussutissarsiummi sammineqarput savaateqarneq, tuttuuteqarneq, nersussuaateqarneq naatitsiveqarnerlu. Tunisassiat amerlanersaat nunatsinni tunineqartarnerat pissutaalluni avammut tuniniaaneq annikitsuinnaavoq, tassa avammut tunisinerup tamarmiusup 0,1 procenteriinnarlugu. Savaaqqat tuttullu neqaat avammut tunineqarnerpaasarput.

 

Kalaallit Nunaanni uumasuuteqartut ukiut ingerlaneranni ikiliartorsimapput. 2012-ip naanerani uumasuutillit katillugit 46-iusimapput. Ukiut qulit ingerlaneranni 22 procentimik appariarneruvoq. Uumasuutillit affaat sinnerlugit Narsap eqqaaniipput, titartagaq 1 takuuk. Uumasuutit nalinginnaasumik ilaqutariinnit ataatsinit ingerlanneqartarput.

 

Titartagaq 10.1. Immikkoortortani uumasuutillit

Najoqqutaq: Nunalerinermik Siunnersorteqarfik

 

2012-mi narsaatigineqartut 1.091 hektariupput, taakkununnga ilaallutik narsaatit atorneqanngitsut. Taakku saniatigut 242.000 hektarit missaanik uumasuutit qaqqani ivigartorfissaqarput. Narsaatit 10 hektarit missaat kartoffelinik grønsaginillu naatitsivittut atorneqartarput. Narsaatit katillugit 1.081 hektarit missaaniittut ivikkanik imusassaliarineqartarput ukiuunerani uumasuutinut nerukkaatissiarineqartarlutik.

 

2012-mi uumasuutillit narsaataat agguaqatigiissillugu 22,7 hektarit missaanniippoq. Tamanna Danmarkiminngarnit mikinerujussuuvoq, tappavanimi ingerlataq agguaqatigiissillugu 2012-mi 66 hektariuvoq. Narsaatit 68 procentii Narsap eqqaaniittuupput, titartagaq 10.2-mi tamanna takutinneqarpoq.

 

Titartagaq 10.2. Immikkoortortani narsaatit angissusaat

Najoqqutaq: Nunalerinermik siunnersorteqarfik

 

Kalaallit Nunaanni savaateqarneq uumasuuteqarnermi annertunerpaajuvoq, 2012-mi savat arnavissat piaqqiortitat 20.107-it missaaniipput savaateqarfinni 44-ni. Savaateqarfinnit arfineq marlunni nersussuit 98-it Dexterinik taaneqartartut aamma pigineqarput, takuuk titartagaq 10.3.

 

Nujuitsunik tuttuuteqarfiit marluupput: Isortoq Reindeer Station, Qaqortup eqqaaniittoq aamma Tuttutooq Narsap eqqaaniittoq. Sisortoq tuttuuteqarfiunerpaajusoq ukiumut tuttut 800-1.000-it missaat nammineq toqoraavimmi toqorartarpaat. Toqoraaviup EU-mut tuniniaanissamut piumasaqaatit naammassisimavai. Isortoq Reindeer Station aammattaaq tuttunik nujuitsunik ungalermiussanik piniarnissamut akuerineqarpoq. Tuttut kinguaasiortitat katillugit 3.000-it missaaniipput.

 

Titartagaq 10.3. 2011-mi umasuutit piaqqiortitat

Najoqqutaq: Nunalerinermik siunnersorteqarfik

 

Narsaatillit uumasuutaanut immikkoortillugit ukiut ingerlaneranni qanoq ineriartorsimanerat Titartakkami 10.4-mi takuneqarsinnaavoq, savaatillit, tuttuutillit aamma nersussuaatillit qanoq agguataarsimanerat.

 

2000-mili tuttuutillit amerlassusaat aalaakkaasimavoq, tassa taamanili narsaatillit tamarmiusut 3-4 procentiniittuaannarsimagami. Narsaatillit 80 procentii sinnerlugit suli savaatiliupput. Titartakkami takuneqarsinnaavoq savaatillit ilaat aamma nersussuaateqartalersimasut. 2012-mi narsaatillit arfineq marluk, tassa narsaatillit tamarmiusut 13 procentii savaateqarlutillu nersussuaateqarput.

 

Titartagaq 10.4. Narsaatillit uumasuutaasa ineriartorsimanerat

Najoqqutaq: Nunalerinermik siunnersorteqarfik

 

Savaateqarnermi kinguaassiortitsineq eqqarsaatigalugu annertuumik ineriartorneq pisimavoq. Ukiut ingerlaneranni savaateqarfinnut attaviit pitsanngorsarniarlugit annertuumik aningaasaliisoqartarsimavoq. Savat inaat ivigaasiviillu ullutsinnut naleqquttut sanaartorneqarsimapput, kiisalu ukiornissaanut ivikkanik nerukkaatissiorneq annertusarneqarsimalluni. Kisianni avataaniit saniatigut nerukkaatissat tikisinneqartartut suli tikisinneqartarput.

 

2012-ip naanerani savaatillit ataatsit taamaallaat 100-it ataallugit amerlassusilinnik piaqqiortitaqarput. 2010-ip naaneraniit savaatillit sisamat 100-it ataallugit piaqqiortitaqartut unissimapput. Savaatillit amerlanersaat 100-it 500-iullu akornanni savanik piaqqiortitaqarput. Taamaakkaluartorli 2000-ip kingorna savaatillit 100—it 500-iullu akornanni piaqqiortitallit ikileriarujussuarsimapput, tassa 2000-mi 42-iusimagamik 2012-mi 26-iinnanngorsimallutik.

 

Savaatillit 500-it sinnerlugit piaqqiortitallit ukiut ingerlaneranni amerliartorujoorsimapput. 2012-ip naanerani savaatillit 17-it 500-it sinnerlugit piaqqiortitaqarsimapput, 2000-mut saniliullugu marloriaatinngorsimallutik, tamanna titartagaq 10.5-mi takuneqarsinnaavoq.

 

Titartagaq 10.5. Savaatillit savaatit amerlassusaanut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Nunalerinermik siunnersorteqarfik

 

Namminersorlutik Oqartussat tunisinermut tapiissuteqartarput kiisalu savaatillit pilersitsiniarnerannut tapiissuteqartarlutik. 2004-miilli Namminersornerullutik Oqartussat toqoraaviit ingerlannerannut tapiissuteqartarput. Nunalerinermut polikikkikkut suliniutit pisariaqartut pillugit 2004-mi nalunaarusiami missingersuutaavoq toqoraaviit imminnut akilersinnaalissasut savaaqqat toqoraaviliaassassat ukiumut 25-26.000-it tunineqarpata.

 

Savaaqqat neqaannik tunisassiorneq qaffakkiartorpoq, 2008-mi, 2009-mi, 2011-mi aamma 2012-mi savaaqqat tunisat oqimaassusaat appasinnerulaarsimavoq, sialikinnera pissutaalluni savat ivigartarfissaat aamma ivikkat nerukkaatissiat annikinnerusimammata. Savaaqqat toqutassat oqinnerunerannut tamanna pissutaavoq.

 

Titartakkami 10.6-mi takuneqarsinnaapput 2001-miit 2012-mut savat toqorakkat agguaqatigiissillugit oqimaassusaat aamma tamarmiullutik oqimaassusaat kilonngorlugit. 2012-mi savat toqorarneqartut katillugit 322.620 kg-usimapput. Titartakkami aamma takuneqarsinnaavoq savat toqutassat agguaqatigiissillugu kg-nngorlugu oqimaassusaat 2008-mi 2009-mi, 2011-mi aamma 2012-mi appasinnersoq aasaanerani nunap panernera pissutaalluni. Savaaqqat neqaat nunatsinni tunineqartartut amerlanerpaajupput.

 

 

Titartagaq 6. Savaaqqanik tunisassiorneq aamma savaaqqap toqutassap agguaqatigiissillugu oqimaassusaa

Najoqqutaq: Nunalerinermik siunnersorteqarfik