AKUERSISSUTIT

Uuliasiorneq aatsitassarsiornerlu

Naalakkersuisut misissueqqaarnissanut, atuinissaq siunertaralugu misissuinissanut piiaanissamullu akuersissutinik tunisisinnaapput; piiaanissamut akuersissutit taamaallaat ingerlatseqatigiiffinnut akuersissutigineqartarput. Ingerlatseqatigiiffiit pingaarnertut Kalaallit Nunaanni inissisimasussaapput qinnuteqaammilu uppernarsarneqassalluni pisariaqartitsineq malillugu paasisimasaqarnermik atuinissarlu siunertaralugu misissuinissamut aningaasatigut tunuliaqutaqarnermik. Akuersissusiinermi aningaasanik amerlassusiliineq aalajangerneqassaaq, pisinnaatitaasup namminersortunut akiligassaa; aningaasartaliussineq nassuiaaserneqarsimassaaq arealimut, nioqqutissiornermut iluanaarummulluunniit akileraarutasussatut.

Akuersissuttaaq pisussaaffinnik imaqartinneqarsinnaavoq kalaallinik sulisussanik pilersuisinnaasunillu atuinissamik, taamatullu piareersaalluni suliarinninnerit Kalaallit Nunaanni pissasut. Piaanerup aallartitsinnginnerani, piiaanissamut pilersaarut saqqummiunneqassaaq, saqqummiunneqartoq Naalakkersuisunit akuerineqassalluni. Akuersissummi Naalakkersuisut aalajangiissapput atuinermi annertussusissanut piumasaqaatinik.

Nukissiuteqarfinnik sullulianillu pilersitsineq ingerlatsinerlu aamma akuerineqartussaapput. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat pisinnaatitaasoq akiliuteqarnissaanik piumaffigisinnaavaat.

Atuinissaq siunertaralugu misissuinissanut piiaanissanullu ukiut 10-t angullugit akuersissutigineqarsinnaavoq imikkut pisoqartillugu ukiut 16-nit angullugit. Akuersissut tunniunneqartarpoq periaatsit arlaliusut atorlugit soorlu tamanut ammasumik arlalinnik toqqaalluni suliarinnittussarsiuusinikkut, uuliasioqatigiit paasisimasaqarnermik nalunaakkanik qinnuteqaateqarsinnaatillugit, aningaasatigut tunuliaquteqarnermik taamatullu isumannaatsuunissamik, peqqissuunissamik avatangiisinillu tunngasutigut ingerlatseriaatsinik ilisimaarinnittunik.

Nunap iluanut tunngasunut akuersissutit ukiut 50-t angullugit ingerlatsiffiusinnaasut tunniunneqartarput. Akuersissut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit akileraaruserneqartarpoq, tamanna arialimut, suliassaqarnerup annertussusianut, atuinermut imaluunniit iluanaarummut akileraarutaavoq.

Annikitsuinnarmik misissuinissamut akuersissutit

Piiaanissaq siunertaralugu misissuinissanut aatsitassanillu iluaquteqarnissamut akuersissutit annertunngitsut inunnut ataasiakkaanut tunniunneqartarput tassalu ingerlateqatigiiffiunngitsunut. Akuersissutit, Kalaallit Nunaanni najugaqavissunut taamaallat tunniunneqartarput qinnuteqaatillu tunniunnissaanut ukiut tallimat najugaqavissutut nalunaarsimassalluni taamatullu piffimmi tama-kiisumik akileraartusimassalluni.

Annikitsuinnarmik misissuinissamut akuersissutit taamaattut kisermaassat arialinut 1 km2-mut annertussilimmut annikinnerusumiluunni annertussusilimmut akuersissutaapput, annertunerpaamillu ukiunik pingasunik sivisussuseqarsinnaalluni. Akuersissutinut taamaattunut misissuinerit pisinnaatitaasumit nammineq ingerlanneqassapput imaluunniit pisinnaatitaasup inoqutaanit; taamaattorli pisinnaatitaasoq pisinnaaffeqarpoq inuit qulingiluat tikillugit sulisoqarnissaminik akuersissummik piniarsinnaalluni. Misissuinerillu pissallutik mikisunik, tigummisakkanik, isumaminik ingerlasuunngitsumik atuinikkut.  

Kalaallit Nunaanni nunaqavissut tamakkiisumillu akileraartussaasut inuussutissarsiutiginagu aatitassanik nunap qaani takussaasunik akuersissuteqaratik katersisinnaapput; katersanik suliarinninnermi tunisinermilu annikitsuinnarmik misissuinissamut akuersissuteqartoqassaaq.

Kommunit betonngiliorfiillu

Kommunit betonngiliorfiillu aqquserniornissamut sanaartornissamullu atugassanik ujaraaqqanik, ujaqqanik assigisaannillu akuersissuteqaratik atuisinnaapput.

Uuliasiornissamut akuersissutit amerlassusaat, tamatumunngalu aningaasat atukkat malittuani saqqummiussaapput.

Takussutissiaq 1

Kalaallit Nunaanni uuliasiorneq

	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011
Misissueqqaarnerit (ingerlatat)	.	.	.	.	.	.	4	7	9	9	7	11	17	23	27	25
Misissuinissamut akuersissutit (atulersitat)	.	.	.	.	.	.	1	1	1	2	2	6	11	13	20	20
Misissuinermi aningaasar-tuutit milliuunit USD	.	.	.	.	.	.	0,9	2,4	2,9	2,9	1,9	9,5	115,5	102,0	501,7	...

Najoqqutaq: Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik

Aatitassanik misissuinissamut akuersissutit amerlassusaat, tamatumunngalu aningaasat atukkat malittuani takussutisiaq 2-mi saqqummiussaapput.

Takussutissiaq 2

Aatitassanik misissuineq

	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011
Misissueqqaarnerit (ingerlatat)	22	24	13	14	15	6	6	11	12	12	12	14	14	11	21	16
Misissuinissamut akuersissutit (atulersitat)	60	57	41	26	24	19	17	19	22	33	29	63	67	71	73	75
Atuinissamut akuersissutit (atulersitat)	.	.	.	.	.	.	.	1	1	2	2	2	3	4	4	4
Misissuinermi aningaasartuutit milliuuninut DKK	67,5	105,0	109,0	46,9	103,4	111,8	20,8	44,9	66,2	191,0	135,0	471,0	497,0	300,0	524,0	-

Najoqqutaq: Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik

Sisamat atuinissamut akuersissutit maanna ingerlanneqartut tassaapput Nalunami guldtisiorfik, Maarmorilimmi bly- aamma zinkisiorfik, Jameson Landimi qaqqami malmeqarfimmi ingerlataq Niaqunngunamilu olivinisiorfik.

Aningaasanut tunngasut

Uuliasioqatigiiffinnik aatsitassarsioqatigiiffinnillu Kalaallit Nunaannut pileritsatitsiniarnermik sulinermi aningaasatigut qanoq ingerlatsinissaq isigalugu periaasiusussanik assigiinngitsunik siunniussisoqarpoq, tassalu ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat aammalu iluanaarutitigut akileraarutit, nioqqutissiornikkut imaluunniit sinneqartooruteqarnikkut akitsuusiineq, naalagaaffiup akuutinneqarneratigut/sinneqartoorutinik avitsinikut/nioqqutissiornikkut avitsi-nikkut taamatallu sulisoqarnissamik- aammalu piukkunnarsaanissamik pisussaaffiliinertigut.

IHS Energy-p aamma PriceWaterhouseCoopers-p suleqatiginerisigut Kalaallit Nunaanni qaffasissusissap erseqqissarnissaa nunani allani naammassisassatut piumasat naligiisinnerisigut anguneqarluni, tassuunakkut uuliamik aatsitassatigullu suliffissuaqarnissamut nunap soqutiginarsarneqassalluni.