Tunngavik

Procenti aaqqiissutissaq aamma maannakkorpiaq aningaasarsiat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 1. juni 2017-imeersup akuersissutigineqarnerata kingunerisaanik ukiut tamaasa Naatsorsueqqissaartarfiup procenti aaqqiissutissaq naatsorsortartussanngorpaa. Inatsimmi § 2 malillugu procenti aaqqiissutissaq tassaavoq pisortani atorfillit ukiumi akissarsiffiusumi akissarsiaasa ukiup akissarsiffiusup siuliata siulianut naleqqiullugit allannguutaat. Procenti aaqqiissutissaq decimalimut ataatsimut naatsorsorneqarpoq.

 

Procenti aaqqiissutissaq inatsimmi § 1 Imm. 1. malillugu ukiumut isertitat, akileraarutit, akitsuutit assigisaasalu aaqqiissutissaannut najoqqutarineqarsinnaavoq.

 

Inernerit

 

2019-imi 2020-milu aningaasanut inatsiseqarfinni procenti aaqqiissutissaq

	Procenti aaqqiissutissaq
Ukioq aningaasanut inatsiseqarfik 2019 (Ukioq akissarsiffik 2017) ..........	101,6
Ukioq aningaasanut inatsiseqarfik 2020 (Ukioq akissarsiffik 2018) ..........	101,3

 

Najoqqutaq naatsorsuinermilu periaaseq

Naatsorsuutini tunngavigineqartut Kalaallit Nunaanni pisortat akissarsialeriviannit Aningaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Aqutsisoqarfimmit ingerlanneqartumit tunngaveqarput.

 

Procenti aaqqiissutissaq ukioq tamakkerlugu akissarsiani allannguutitut naatsorsorneqarpoq.

 

Akissarsialerivimmi nalunaarsuutit ilusilersugaanerat peqqutaalluni naatsorsuutit ingerlaannartumik suliarineqarsinnaanngillat. Taamaattumik periaasissamut assigiinngitsunik, ataani nassuiarneqartunik, aalajangersaasoqarpoq.

 

Akissarsialerivimmi nalunaarsuutit pingaarnerit tassaapput:

 

·         Isumaqatigiissutip normua: Akissarsianut isumaqatigiissut akissarsialerivimmi ataatsimik arlalinnilluunniit isumaqatigiissutinut normoqarsinnaavoq. Isumaqatigiissutip normua akissarsiat suut atorneqartussaanerannik malittarisassaqarsinnaavoq. Assersuutigalugu isumaqatigiissutip normua “Ajoqit – ilinniarsimanngitsut”-nik imaluunniit “SIK/HK fuldmægtigi”-nik ateqarsinnaapput.’

·         Akissarsiap suussusaa – assersuutigalugu tunngaviusumik akissarsiat, qaangiuttoornermut tapit imaluunniit soraarnerussutisiat.

·         Akissarsianut piffissarititat – assersuutigalugu 2016-imi qaammat decembarimi akissarsiat imaluunniit ullut fjortanikkaartumik ukiumi akissarsiat 15-issaat.

·         Akunnermusiallit tiimii

·         Qaammammusialinnut atorfinitsitsinerit agguarneri – assersuutigalugu ullup ilaannaanut sulisutut atorfinissimasut 0,5-imut agguarneqarput.

·         Aningaasat katersorneqarsimasut amerlassusaat

 

Nalunaarsuutinik immikkoortiterineq

Pisortani atorfillit tassaapput kommunini aammalu Namminersorlutik Oqartussani (Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutai minillugit) atorfillit.

 

Akissarsiat allat soorlu nutserisut akissarsiaat, politikerit akissarsiaat, isumaginninnermi tapiissutit, soraarnerussutisiat, ilinniagaqarnersiutit, qatserisartut akissarsiaat assigisaallu akissarsialerivimmi aamma nalunaarsorneqartarput. Akissarsiat taamaattut naatsorsuutini ilaanngillat.

 

Procenti aaqqiissutissaq sulisut akissarsiaanni akissarsiat suuneri malillugit naatsorsorneqarpoq. Sulisitsisunit soraarnerussutisiat assigisaallu (ass. sillimmasiinerit) naatsorsuutini ilaanngillat. Akissarsiat suussusii tiiminngorlugit nalunaarsorsimanngitsut, assersuutigalugu soraarninngornermi (immikkut) pissarsiassat, ataasiartumik akissarsiat, tunuarnermi assigisaanilluunniit feeriaqarnersiutit aamma ilanngunneqanngillat.

 

Piffissani siuliini akissarsianut naqqiissutit, ukiumi pineqartumi imaluunniit ukiup pineqartup tulliata aallartinnerani akissarsiaappata, ilanngunneqarput.

 

Piffissami tiimit amerlassusaat tunngaviusumik akissarsiani akissarsiat suussusiisa katinnerisigut nassaarineqarput (piffissani pineqartuni tamani qaammammusialinnut atorfinitsitsinermi agguataarineq malillugu akunnerit 173,3 atuutsinneqarput). Aningaasat amerlassusii tamakkiisut tunngaviusumik akissarsiani tapinilu akissarsiat suussusii ataatsimut katinnerisigut nassaarineqarput.

 

Tiimikippallaatut akissarsiakippallaatullu kukkusumik nalunaarsorneqarsimasorisat peerneqarput.

 

Piffissani tulleriinni amerlanerusuni tiimimut akissarsiat isumaqatigiissutit normuinut sanilliunniarlugit ukiup ataatsip ingerlanerani isumaqatigiissutit piffissanit qulinit ikinnerusunit atuutsinneqarsimasut ilanngunneqanngillat. Piffissat inummut ataatsimut arlalinnulluunniit nalunaarsuutaasinnaapput.

 

Procentip aaqqiissutissap naatsorsornera

Ullup ilaannaanut atorfinitsitsisoqarsinnaavoq, atorfinitsitsinerlu ukioq tamakkerlugu sivisussuseqanngissinnaalluni

imaluunniit ukiup ingerlanerani akunnermusiaqarnermiit qaammammusiaqalernermut nikittoqarsinnaalluni. Tamanna sillimaffiginiarlugu ukiumi ataatsimi inummut ataatsimut ukiup ingerlanerani akissarsiat, tiimit suliffiusimasut qanorlu suliffeqarsimatigineq (piffissaq suliffiusimasoq, piffissaq tamakkerlugu sulisarnermut naleqqiullugu) katinneqarput. Taamaasilluni procenti aaqqiissutissaq agguaqatigiissillugu akunnermusiat qanoq ineriartornerinik takutitsisoq naatsorsorneqarpoq. Akunnermusiat qanoq suliffeqarsimatigineq malillugu naatsorsorneqarput.

 

Naqqiissutit allat

Qaammammusiallit tiimit suliffigisimasaat tamatigut eqqorlugit naatsorsorneqarsinnaanngillat, ilaatigut qaammatip qeqqani atorfinittoqarsimatillugu imaluunniit soraartoqarsimatillugu.

 

Piffissamilu pineqartumi akunnerit suliffigisimasat tunngavigineqarput. Taamaattumik piffissani pineqartuni akissarsiat suussusii tiiminut nalunaarsorneqarsimanngitsut ilanngunneqanngillat.

 

Isumaqatigiissutip normuani qaangiuttoornerit annertussusaanni allannguutit, nikerartumik sulisarnerit assigisaallu isumaqatigiissummi allanngortoqarsimanngikkaluartoq akunnermusiamut allanngortitsisinnaapput.

 

Isumaqatigiissutit normui annikitsunut amerlasuunut agguaannikut (atorfimmi suliassaqarfiup ataatsip iluani isumaqatigiissutit normui amerlasuut) peerneqarsinnaapput, ukiumut ataatsimut isumaqatigiissummi ataatsimi piffissat naatsorsorneqartut 10-nit amerlanerusussaanerat pissutigalugu.