Input-output-imut maligassaq

Inuussutissarsiutit input-imut ilaanerat taamaattuaannartuussappat, kiisalu tunisassiornermi annertuumik tunisassiortoqartillugu iluaqutitaqanngippat imaluunniit ajoqutitaqanngippat, input-output tabeli suliarineqarsinnaavoq, aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu qanoq ittoqarsinnaaneranik naatsorsuiso­qarsinnaalluni. Naatsorsuutit inerneri nalorninartoqarsinnaagaluartut eqqaa­maqquneqarpoq aningaasaqarnermi annertuut (makroøkonomisk) katiterne­rat pineqarmata, taamaasilluni nalornissutaasinnaasut annikinnerullutik. Pineqartut apeqqutaallutik, ass. atuineq, aningaasaliinerit aamma avammut tunisineq eqqarsaatigalugit, maligassaq malillugu tunisassiornermut, eqqussu­inermut suliffeqarnermullu sunniutit qanoq annertutigissanersut naatsorsor­neqarsinnaapput.

 

Toqqaannartumik sunniutai

Maligassaq malillugu suliarigaanni naatsorsuutigineqartoq allanngortinne­qarpat naatsorsorneqartoq allanngussaaq. Ass. inuinnaat atuinerat 1 mio. kr.-imik qaffassimappat piumaneqartut aamma nioqqutinut akileraarutit tapiis­sutit ilanngaatigalugit 1 mio. kr.-imut qaffassapput. Perusutat ilaat eqqussuk­kanit pineqassapput ilaallu kalaallinit inuussutissarsiortunit tunisassiarine­qassallutik.

 

Koefficientit tekniskiusut

Koefficientit tekniskiusut tassaapput input-output tabelimi søjlemiittut iner­neri ataasiakkaanut agguarnerisa inerneri. Koefficientit tekniskiusut inuussu­tissarsiutit sorliit toqqaannartumik input-imut ilanngunneqassanersut taku­tippaat. Taamaasillutik søjlemiittut inerneri tamarmik ataasiupput. Koefficientit tekniskiusut tabel 3-mi takuneqarsinnaapput.

 

Inuussutissarsiorfiit input-imi inissisimanerat takussutissiami 3-mi inuussutis­sarsiorfiit 11-usut inerneri ataatsimoortillugit suliat takuneqarsinnaapput. Sa­nimut tulleriiaani siullermi takuneqarsinnaapput inuussutissarsiutit naleqar­nerulersitsinerat (bruttoværditilvækst, BTV). Naleqarnerulersitsineq naatsor­sorneqartarpoq tunisassiornerup nalinga tunisassiornermi atuineq ilanngaa­tigalugu.

 

Takussutissiami 2-mi aamma takuneqarsinnaavoq Aalisarneq piniarnerlu ima isikkoqarluni input-imi inissisimasoq; Kalaallit Nunaanni tunisassiornermi 12,8 pct., eqqussuinermi 14,2 pct., sulisunik akissarsisitsinermi 20,7 pct. aam­ma tunisassiornermi sinneqartoorutit 53,0 pct.-imik. Taakku saniatigut akile­raarut toqqaannanngitsoq -0,8 pct.-iuvoq, inuussutissarsiummut Aalisarneq piniarnermullu akileraarfiunermiit tapiissutinik amerlanerusunik pisimapput.

 

 

Takussutissiaq 2. Inuussutissarsiorfiit input-imi inissisimanerat, 2019

 

Naleqarneru-lersitsinermi procentin-ngorlugu annertussuseq

Kalaallit tunisassiaat

Eqqussukkat

Akileraarutit toqqaannan-ngitsut, ilanngaatissat ilanngaa-tigereerlugit

Sulisunik akissarsisit-sineq

Tunisassianit aamma ass. isertitanit tunisassiornermi sinneqartoorutit

 

Procent

Inuussutissarsiorfiit tamarmik  

100,0

25,9

15,6

-0,9

32,8

26,6

A  Aalisarneq aamma piniarneq ............

19,2

12,8

14,2

-0,8

20,7

53,0

B  Aatsitassanik piaaneq .................

0,7

29,6

17,9

-0,3

23,4

29,4

C  Atortussiorneq ......................

3,5

62,4

8,0

-1,4

16,3

14,6

D  Pilersuineq eqqaavilerinerlu .............

2,1

26,9

27,0

-7,5

24,7

28,8

E  Illuliornikkut sanaartornikkullu ingerlatsiviit...

11,6

18,3

21,0

-1,7

25,8

36,6

F  Niuerneq ..........................

9,8

19,7

12,6

-1,0

53,2

15,4

G  Assartuineq ........................

7,8

30,5

25,1

-0,6

28,2

16,8

H  Akunnittarfiit neriniartarfiillu .............

1,9

31,9

13,6

5,1

30,5

18,9

I  Allakkeriveqarneq, tele, IT, radio, TV il.il.  ....

3,4

34,1

15,2

-0,4

23,5

27,6

J  Aningaasalersuineq, niueqatigiinnikkut sullissineq ...........................

11,9

23,2

6,9

-0,7

19,7

51,0

K  Pisortat allaffissornerat inunnillu kiffartuussinerat .......................

28,1

26,7

15,4

-0,5

48,7

9,7

 

Titartakkami 3-mi inuussutissarsiorfiit tamarmik input-imut inissisimanerat aningaasaliissutinut assigiinngitsunut immikkoortillugit takuneqarsinnaap­put.

 

Titartagaq 3. Inuussutissarsiorfiit tamarmik input-imi inissisimanerat, 2019

 

Takussutissiami 3-imi atuinerit imminnut ataqatigiinnerat takuneqarsinnaa­voq. Tassani takuneqarsinnaapput inuinnaat atuinerat aamma avammut tu­nisineq qanoq annertutiginersoq, atuinerit tamaasa eqqarsaatigalugit.

 

Takussutissiaq 3. Atuinerit input-imi inissisimanerat, 2019

 

Atuinerup annertussusia pct.-inngorlugu

Kalaallit Nunaanni tunisassiat

Avataaniit eqqussukkat

Akileraarutit toqqaannan­ngitsut, ilanngaatissat ilanngaatige­reerlugit

 

Procent

Inuinnaat atuinerat

23,0

62,2

31,8

6,0

 - Nerisassat....................

4,5

45,7

49,6

4,7

 - Imeruersaatit tupallu.............

4,2

61,3

13,4

25,3

 - Atisat isikkatigullu atukkat.........

0,8

42,8

57,2

0,0

 - Inigisanik atuineq...............

4,2

95,9

4,1

0,0

 - Imeq, innaallagiaq ikummatissarlu...

1,8

75,1

24,1

0,7

 - Inigisamut pequtit, angerlarsimaffimmi atortut pigisat...................

0,9

32,9

67,0

0,1

 - Nakorsaatit, nakorsamut aningaasartuutit assigisaallu........

0,2

46,8

53,2

0,0

 - Qamutinik motoorilinnik pissarsiorneq

0,5

24,6

50,5

24,9

 - Assartuutit attaveqaateqarnerlu.....

1,9

99,8

6,7

-6,5

 - Sunngiffimmi atortut il.il...........

2,0

59,0

37,2

3,9

 - Tunisassiat allat kiffartuussinerillu...

3,5

73,3

26,3

0,3

 - Takornariaqarnikkut aningaasartuutit.

0,8

0,0

100,0

0,0

 - Takornariaqarnikkut isertitat.......

-2,1

-

-

-

Peqatigiiffiit atuinerat..............

0,1

100,0

0,0

0,0

Pisortat atuinerat.................

29,0

99,9

0,1

0,0

Maskiinanut assartuutinullu aningaasaliinerit.................

6,3

6,5

92,9

0,6

Sanaartornermut aningaasaliinerit....

11,5

89,6

9,2

1,2

Aningaasaliinerit allat..............

2,6

73,1

26,9

0,0

Quersuarni toqqortat..............

0,3

-57,7

157,7

0,0

Avammut tunisineq...............

27,2

81,4

5,7

4,9

 

Toqqaananngitsumik sunniutit

Toqqaannartumik sunniutit saniatigut toqqaannanngitsumik sunniuteqartar­poq. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit inuinnaat atuinerannut annertune­rusumik pilersuilerpata taava nioqqutissanik inuussutissarsiutinit allaneersu­nit aammalu tunisassianik eqqussukkanik pisariaqartitsineq annertuserias­saaq. Tamassuma kingunissaa sumorsuarluunniit naleqarsinnaagaluarpoq kisianni ataatsimut killilerneqarluni naatsorsorneqarsinnaavoq.

 

Matrixi mumitaq (inverteret matrix)

Koefficientit tekniskiusut atorlugit matrixi mumitaq naatsorsorneqarsinnaa­voq, toqqaannartumik aamma toqqaannanngitsumik atuisut perusutaannik qaffakkiartortunik toqqaannartumik sunniutit naatsorsorneqarsinnaallutik. Immikkoortut tamarmik inuussutissarsiutit atuinermik qaffaasoqartillugu tunisisarnissaat takuneqarsinnaavoq. Tabel 4-imi matrixi mumisitaq, inuussu­tissarsiutit toqqaannaartumik aamma toqqaannanngitsumik input-imi inis­sisimaffiat takuneqarsinnaavoq.