Nalunaarsuutit tunngaviusut
Saqqummersitami matumani Kalaallit Nunaanni Politiit sullissinerminni nalunaarsuutaat, unnerluussinernut nalunaarsuisarfimmik taaneqartoq, Politiillu Årsrapportiminni tunngavigisartangaat, atorneqarput. Periaatsit assigiinngitsut atorneqarnerat peqqutigalugu Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisitigut paasissutissiaanni aamma Politiit Årsrapportianni kisitsisit ilaatigut assigiinneq ajorput. Taamaattumik Naatsorsueqqissaartarfik unnerluussinernut nalunaarsuiffimmik nammineq atugassaminik suliaqarnikuuvoq.
Nalunaarsuutinik nalilersuinermmi Naatsorsueqqissaartarfiup nalunaarsuisarfimmi paasissutissat ilai immikkoortiterpai. Ilaatigut unnerluutigineqarsimallutik aalajangiiffigineqarsimasut kisitsisitigut paasissutissaanni immikkoortiterisoqarpoq. Tassani suiaassutsinut ukiunullu kisitsisitigut paasissutissat inuup-normui eqqortut atorlugit suliarineqarnerat isumannaarneqarpoq. Saqqummersitsinnginnermi Naatsorsueqqissaartarfiup nalunaarsuiffiani Politiillu Årsrapportianni periuseq nalunaarsuutinut assigusunut atorneqarnersoq qulakkeeqqaarneqarpoq.
Politiit nalunaarsuisarfiat ingerlaavartuuvoq, nalunaarsuutit kingumut “uumassuseqarlutik”, taamaattumik Politiit nalunaarsuutaanni unnerluussinerit, pasinninnerit aalajangiinerillu ingerlaavartumik tigooqqarneqartarput taakkulu kisitsisinik kingumut nutarterisarput. Taamatuttaaq politiit nalunaarsuisarfik sullissinerminni suliaqarfittut atorpaat, paasissutissallu tamakkerlugit immikkut nalilersorneqartanngillat eqqortumillu nutartigaasaratik. Nalunaarsuutit taamaattut pinerluttuliortarnermut nalunaarsuisarfimmi, Naatsorsueqqissaartarfiup nalunaarsuutinik pissarsiffigisanngisaanni, nassaassaapput.
Saqqummersitami matumani piffissami ukiuni tallimani sivisussuseqartumi: 2014-imiit 2018-imut paasissutissat suliarineqarput. Kisitsisit tamarmik kisitsaataasivimmiipput (http://bank.stat.gl), tassani 2006-imiit ullumikkumut unnerluussinernut nalunaarsuutit kiisalu 2008-miit ullumikkumut suliat aalajangiiffigineqarsumasut nalunaarsuutaat nassaarineqarsinnaapput.
Killiliineq
Kalaallit Nunaanni Politiinit nalunaarsuutit atorneqartut postnormui, pinerluutigineqarsimasut kodii aamma politeqarfeqarfiit postnormui Kalaallit Nunaanni postnormunut, pinerluutigineqarsimasullu kodiinut politeeqarfeqarfinnullu assigunersut misissorneqartarput.
Ilanngullugu misissorneqarpoq nalunaarsuutini suliaq normoqartinneqarnersoq. Taakku tunngavigalugit ilisimaneqartarpoq unnerluussineq politiinit misissorneqalersimasoq pineqarnersoq; pisumik nalunaarutiginninnaanngitsoq. Pineqaatissiinnernut suussusaannut immikkoortiterisoqarpoq, saqqummersitamilu matumani immikkoortitikkat ilai eqimattanut ataatsimoortillugit saqqummiunneqarput, takuuk ilanngussaq 1.
Taamatut suliaqarnermi unnerluussinerit kisitsisitigut paasissutissaat nalunaarsuisarfimmit tunngavigineqartumit 231.155-iusut 219.648-nut ikilipput. Unnerluussinerillu unnerluussinernut ataasiakkaanut immikkoortiterinermi, paasissutissat 77.703-inik amerlassuseqalerput.
Inuup-normui kukkusut kiisalu aalajangiiffigineqarsimasutut nalunaarsuuteqanngitsut peerneqarnerini, piffissamillu sivikinnerusumik toqqaanermi (2008-miit 2018-imut) unnerluussinernut pineqaatissiinernullu nalunaarsuutaat 57.145-nik amerlassuseqarput.
Unnerluussinerit kisitsisitigut paasissutissaat unnerluussinerit amerlassusaattut naatsorsorneqarput, aalajangiinerillu kisitsisitigut paasissutissaat inuit aalajangiiffigineqarsimasut amerlassusaattut naatsorsorneqarlutik.
Taaguutit
Immikkoortumi matumani taaguutit pingaarnerit nassuiarneqarput, kisitsitigullu paasissutissat suliarineqarneri sioqqullugit taakku suliaapput. Naatsorsuutinilu uuttuutit qanoq suliarineqarnerinut aalajangiisuupput.
Journalip normua
Journalip normua politiit unnerluussinernut nalunaarsuisarfiannit sisamanik paasissutissartaqartumit pilersitaavoq: Politeeqarfeqarfik, pinerluutigineqarsimasup kodia, suliap normua kiisalu aamma ukioq unnerluussinermik tunniussivik. Paasissutissat sisamaasut tamakkerlutik journalip normuanik asseqanngitsumik pilersitsisarput.
Politeeqarfimmi ataatsimi unioqqutitsinerit arlallit suliap kodiani ataatsimi, ukiullu ataatsip ingerlanerani pisinnaavoq politiillu unnerluussinernut nalunaarsuisarfianni arlaleriarluni nalunaarsorsimasinnaalluni. Pinerluuteqarsimanermut ataatsimut normumik asseqanngitsumik pilersitsiniarluni suliap normua pilersitaavoq. Suliap normua pinerluutigineqarsimasup kodianut atassuserneqartarpoq ingerlaannartuullutillu, pinerluutigineqarsimasullu kodia tamatigut suliap normuanik 1-imik aallartittarpoq ukiumilu pineqartumi unitsinneqarani ingerlanneqartarluni. Saqqummersitami matumani Naatsorsueqqissaartarfiup journalit normuinik atuineq ilannguteqqippaa, sulianut aalajangiiffigineqarsimasut nalunaarsuutaat journalit normui atorlugit immikkoortiterneqarsimanngimmata.
Journalip normuinut tunngasut
Unnerluussinernut nalunaarsuiffimmi journalip normua politiinut piumasaqaataasarpoq, pinerluttulerinermilu kisitsisini uuttuutini sorlerni saqqummiunneqarnissaanut aalajangiisuusarpoq.
· Journalip normup pineqartup pinerluttuliorsimaneq ataaseq kisiat imarisarpaa (suliap kodia).
Unnerluussineq unioqqutitsilluni pinerluttuliorsimanernik arlalinnik imaqarpat, pinerluttuliornermut ataatsimut jornalip normua ataaseq atorneqartarpoq. Taamaattumik unioqqutitsinerit ataasiakkaarlugit unnerluussinerni immikkoortillugit nalunaarsorneqartarput.
· Assersuut 1) Umiatsiami tillinniartoqarsimaneranik aserorterisoqarsimaneranillu unnerluussinermi unnerluussinerit marluk nalunaarsorneqassapput (journalip normui marluk) immikkut tamarmik suliamut kodilerlugit, tassa umiatsiami tillinniarnermut kiisalu pigisanik aseruinermut.
· Assersuut 2) Unioqqutitsinerit arlallit pinerluummut ataatsimut aamma unnerluutigineqarsinnaapput, tassanilu journalit normui arlallit atorneqassapput. Assersuutigalungu inuit arfineq-marluk biilimi ataatsimi aserorterisimappata, imaluunniit inuk ataaseq biilinik arfineq-marlunnik aserorterisimappat, journalit normui arfineq-marluk suliap kodiani ataatsimi atorneqassapput.
Pinerluutigineqarsimasumut pineqartumut amerlanerusunik unnerluutiginnittoqaqqissimanersoq misissorneqanngilaq. Unnerluussinernut nalunaarsuutit taamaatsiinnarlugit suliarineqarput.
Politiit unnerluussinernut nalunaarsuisarfiat unnerluussinerinnarnittaaq imaqarpoq.
Suliat aalajangiiffigineqartut
Saqqummersitami matumani aalajangiiffigineqarsimasut kisitsisitigut paasissutissaat sulianik aalajangiiffigineqarsimasunik taallugit saqqummiunneqarput. Uuttuut matumani atorneqartoq allaanerussuteqarpoq, unnerluunneqarsimasoq pinerlunniarsimanernut arlalinnut ataatsimut aalajangiiffigineqarsinnaammat. Assersuutigalugu umiatsiami tillinniarsimanermut pigisanillu aserorterisimanermut eqqartuunneqarnermut aalajangiiffigineqarneq ataaseq, kiisalu suliat aalajangiiffigineqartut marluk, pineqarput.
Paasissutissanut ilanngullugit suiaassutsinut ukiunullu immikkoortiterinerit saqqummiunneqarput. Pinerluuteqarsimanermi pasisap suiaassusaa ukiuilu tassani pineqarput. Ukiup kisitsiviusup ataatsip ingerlanerani unnerluutigineqartoq arlalinnik pinerluuteqarsimappat, pineqartoq arlaleriarluni naatsorsuutini ilaasinnaavoq. Taamaattoqartillugu paasissutissani unnerluutigineqartumut inuup-normua eqqortoq atorneqarnersoq qulakkeerneqarpoq.