Toqusut
2022-mi inuit 525-t toqusimapput. 2021-mi toqusunit arfinilinnik ikinnerullutik. Tabel 3-mi takuneqarsinnaavoq kommunini toqusut amerlassusaat, inunngorfik suiaassuserlu malillugit.
Tabelit 3, Toqusut ukiut inunngorfii malillugit
| Angutit | Arnat | Katillugit | Angutit | Arnat | Katillugit | Angutit | Arnat | Katillugit | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hele landet | 280 | 207 | 487 | 29 | 5 | 34 | 312 | 213 | 525 |
| Kommune Kujalleq | 45 | 31 | 76 | 4 | 0 | 4 | 49 | 31 | 80 |
| Kommuneqarfik Sermersooq | 87 | 77 | 164 | 16 | 4 | 20 | 104 | 81 | 185 |
| Qeqqata Kommunia | 52 | 40 | 92 | 4 | 1 | 5 | 56 | 41 | 97 |
| Kommuneq Qeqertalik | 42 | 27 | 69 | 5 | 0 | 5 | 48 | 28 | 76 |
| Avannaata kommunia | 54 | 32 | 86 | 0 | 0 | 0 | 55 | 32 | 87 |
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Titartakkami 7-imi toqusut 525-t ukiut inunngorfii malillugit
agguataarneqarput. 2023-mi januaarip aallaqqaataani inuit 48-t 90-inik
sinnerlugilluunniit ukiullit Kalaallit Nunaanni najugaqarput. Kalaallit
Nunaanni inunngorsimasut 100-nillu ukioqalersimasut amerlassusaat assaat
marluinnaat atorlugit kisinneqarsinnaapput.
Meeqqat ukiuni
inuuffigisaminni siullerni tallimani toqusut quliupput, tamanna
titartakkami 8-mi takutinneqartutut meeqqat toqusarnerannut kisitsinermi
tunngaviliivoq.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
FN-ip nunarsuarmi piujuaannartitsinissamut anguniagaanni 3.2.1-imi
2030 nallertinnagu (ukiuni tallimani siullerni) meeqqat toqusarnerat
meeqqat 1000-ugaangata 25-nut annikillisinniarneqarpoq. 2022-mi meeqqat
1000-ugaangata 14,1-it toqusarsimapput.
FN-ip nunarsuarmi
piujuaannartitsinissamut anguniagaanni 4.3.4-mi nappaatinik
tuniluunnartunik toqquteqarsimanngitsut appartinniarnissaat
anguniarneqarpoq. Inuit allattorsimaffiini takuneqarsinnaaneq ajorpoq
suna toqqutigineqarsimanersoq. Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmi
toqussutaasimasut nalunaarsugaatigineqarput.
Innuttaasut
pillugit kisitsisitigut paasissutissat CPR-imit tigusanit
tunngaveqarput. Toqusut ilaat kingusiinnakkut aatsaat CPR-imut
nalunaarutigineqartarput. Tamanna pissutaalluni ukiut tamaasa, ukiup
siuliani toqusimasut ukiumut pineqartumut ilanngunneqartarput.
Assersuutigalugu 2021-mi toqusimasut 531-t akornanni 12-it 2021
sioqqullugu toqusimasuupput. Kisianni 2021-mi toqusimasut suli
nalunaarutigineqarsimanngitsut arlaqartut kingusinnerusukkut aatsaat
ilanngunneqarumaarput.Toqusoqartillugu pinngitsoornani toqunermut
uppernarsaatiliortoqartarpoq, taassuma assilinera Nunatsinni
Nakorsaaneqarfimmut nassiunneqartarpoq. Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmi
toqunermut uppernarsaatit toqussutaasimasunut immikkoortiterneqartarput.
Tassani ukununnga immikkoortiterneqartarlutik; ‘pissusissamisoortumik
toqusut’, imminortut, toqutaasut aamma ajunaartut, pissusissamisoortumik
toqusut pinnagit toqussutaasut ilanngullugit immikkoortiterneqartarput.
Ukioq qaangiukkaangat Sundhedsdatastyrelsemut nassiunneqartarput, taakku
nunani tamalaani immikkoortiterivimmut (ICD-10) paasissutissat
ingerlateqqittarpaat. Sundhedsdatastyrelseimi immikkoortiterinerit
sivisuumik pisarput, taamaattumik toqussutaasimasut ukiut arlalialuit
kingusinaarlutik aatsaat saqqummersinneqartarput.
2021-miit
Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit
siusinnerusukkut suliaqartarsimaneq assigalugu suliaqartaleqqipput.
Nalunaarsuutit sanilliunneqarlutik, taamaasilluni toqusut pillugit
kisitsisitigut paasissutissat pitsaanerusumik suliarineqartalerlutik.
Tabelimi 4-mi takuneqarsinnaapput toqusut Naatsorsueqqissaartarfimmit
aamma Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit nalunaarsorneqarsimasut. 2022-mi
Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsorsimavaa 525=514+11 toqusimasut,
Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup 532=514+18 naatsorsorsimagaa.
Table 4, Deaths as registered by Statistics Greenland an The National Bord of Health. 2022
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Grønlands Statistik, Landslægeembedet | 423 | 434 | 430 | 457 | 499 | 482 | 506 | 487 | 521 | 514 |
| Landslægeembedet | 16 | 17 | 14 | 11 | 1 | 4 | 6 | 5 | 8 | 18 |
| Grønlands Statistik | 21 | 27 | 42 | 29 | 0 | 5 | 42 | 35 | 10 | 11 |
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Tabel 5-imi toqqutaasut amerlassusaat takuneqarsinnaapput, taakku kisitsisaataasivimmi tabelimi SUNLDM1 sukumiinerusut takuneqarsinnaapput, taakku suiaassutsinut, ukioqqortussutsinut, inunngorfinnut aamma najugaqarfinnut piffissamut 1990-imiit 2022-mut immikkoortiterneqarsinnaapput.
Table 5, Deaths by Manner of Death. 2022
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Katillugit | 439 | 451 | 444 | 468 | 500 | 486 | 512 | 492 | 529 | 532 |
| Naliginn. toq. | 360 | 381 | 366 | 384 | 426 | 423 | 428 | 421 | 441 | 446 |
| Ajunaarneq | 23 | 15 | 23 | 28 | 25 | 14 | 32 | 24 | 25 | 35 |
| Imminorneq | 45 | 46 | 34 | 49 | 41 | 44 | 46 | 41 | 48 | 42 |
| Toqutsineq | 6 | 3 | 3 | 3 | 6 | 4 | 4 | 5 | 3 | 6 |
| Paasineqannqtsut | 5 | 6 | 18 | 4 | 2 | 1 | 2 | 1 | 12 | 3 |
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Toqusoqartarnera
Innuttaasut akornanni toqusoqartarnerata ineriartorneranut
uuttuutitut angutit arnallu inuuneqqortussusaat kisinneqarput.
Inuuneqqortussuseq aamma agguaqatigiissillugu ukiunik inuuffinnik
imaluunniit inoorlaanut piffissamik inuuffimmik taaneqartarpoq.
Inuuneqqortussuseq ukiunut inuuffinnut tamanut kisinneqartarpoq,
agguaqatigiissillugulu inuup piffissaq inuuffigisimasaa, ukiut x-it
angusimasaatut nassuiarneqartarluni.
Kisitsinermi ukiut
suiaassutsillu malillugit toqusoqartarnera tunngavigineqarpoq, tassanilu
suli toqusimanngitsut missingersorneqartarput. Suli toqusimanngitsunut
missingersuutit ukioqatigiiaani inoorlaat 1000-ugaangata
toqusoqartarnera ersersittarpaat. Titartakkami 9-mi takutinneqarpoq
Kalaallit Nunaanni inunngorsimasunut, Nuummi nunallu sinnerani,
missingersuutit, suiaassuseq malillugu. Pingaartumik angutit Nuup
avataani najugallit inuusuttuaraanerminniilli ukiunik inuuffissanik
amerlasuunik annaasaqartarput, ajunaarnerit imminornerillu
pissutaallutik.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Kalaallit Nunaanni toqusoqartarnera, ukiumi kisitsiviusumi
nalaatsornikkut peqquteqartumik sunniisinnaasut minnerutinniarlugit,
piffissanut ukiunut marlukkaanut aamma tallimakkaanut kisinneqartarput.
Nunanut allanut arlalinnut sanilliussiffigisartakkatsinnut
naleqqiullugit, nalinginaasumik Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut
agguaqatigiissillugu sivikinnerusumik inuusarput, taamaattoq ukiut 20-t
matuma siornarnit missiliorlugu ukiunik tallimanik sivisunerusumik.
Aamma Kalaallit Nunaanni arnat agguaqatigiissillugu ukiunik sisamanik
angutinit inuuneqqortunerupput. Innuttaasut inuuneqqortussusaat
inunngorfiit malillugit agguataaraanni annertuumik
assigiinngissuteqarput (Kalaallit Nunaanni imaluunnit avataani
inunngorsimasut).
Titartakkami 10a-mi Nuummi/Nuup avataani
Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut 1999-imiit inuuneqqortussusaat
takutinneqarpoq. Takuneqarsinnaasutut innuttaasut Nuummi najugallit
pingajorarterutaannut agguaqatigiissillugu ukiut inuuffiit takinerusumik
kisinneqarput. Titartagaq 10b malillugu angutit arnallu
inuuneqqortussusaat North West Territories/Nunavummi inuuneqqortussutsit
annertoqqatigaat.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
