Erninerit
2022-mi meeqqat 757-it inunngorsimapput, kisitsisinilu tamakkiisuni
2021-miit inunngorsimasut sisamanik ikinnerupput. Taakkunannga 90
pct.-ii Kalaallit Nunaanni inunngorsimasunik anaanaqarput. Ukiut 20-t
kingulliit ingerlanerini ukiut amerlanerpaataanni ukiumut uumallutik
inuusut 800-t aamma 900-t akornanniittarput. Nunasisarnermi,
ukioqqortussutsit agguataarneqarnerini, ilinniagaqarsimassusermi
allanilu allanngortoqaraluartoq suli ukiumut meeqqat inunngortartut
taamak amerlatigipput.
2022-mi inunngortut ikilinerat
tupaallannarpoq, tassa najugaqarfinni (3000-t sinnerlugit
innuttaassuseqartuni) illoqarfiit pingaarnerit avataanniittuni arnat
20-niit 29-nut ukiullit akornanni meeqqiornerit annertunerusumik
annikillisimammat .
Meeqqat amerlanerpaartaat 18-it 40-llu
akornanni ukiulinnik anaanaqarput. Ukiuni kingullerni tallimani
taamaallaat 2 pct.-ii 18-it inorlugit ukiulinnik anaanaqarput 2
pct.-iilu 40-nik sinnerlugilluunniit ukiulinnik anaanaqarlutik.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Tabel 2-mi uumallutik inunngortut amerlassusaat anaanaasup kommuni najugaqarfia malillugu erninermi piffissanut agguataarneqarput. Kommunini ataasiakkaani ukiumiit ukiumut uumallutik inuusut amerlassusaat nikerartarput. Piffissap ingerlanerani ineriartornermut sanilliussinermi, uumallutik inuusut amerlassusaat anaanat amerlassusaannut ukiuisalu agguataarneqarnerinut assigiissaarneqarnissaat pisariaqarpoq.
Tabel 2, Kommunini uumallutik inuusut 2013 - 2022
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hele landet | 820 | 805 | 854 | 830 | 853 | 819 | 849 | 835 | 761 | 757 |
| Kommune Kujalleq | 112 | 94 | 122 | 77 | 113 | 87 | 98 | 90 | 75 | 71 |
| Kommuneqarfik Sermersooq | 315 | 327 | 336 | 296 | 347 | 328 | 332 | 362 | 344 | 323 |
| Qeqqata Kommunia | 138 | 126 | 123 | 139 | 140 | 128 | 158 | 121 | 143 | 130 |
| Kommune Qeqertalik | 102 | 98 | 100 | 126 | 99 | 92 | 114 | 85 | 61 | 74 |
| Avannaata Kommunia | 153 | 160 | 173 | 192 | 154 | 184 | 147 | 177 | 138 | 159 |
Meeqqiortarneq
Uumallutik inunngortut amerlassusiisa ineriartornerat, nunap sumiiffiini inuiaqatigiinnilu atukkat malillugit meeqqiortarnikkut nassuiarneqarlunilu paasineqassaaq. Tassani uumallutik inunngortut amerlassusaat, arnat ernisinnaasut amerlassusaannut ukiuisalu agguataarneqarnerinut naleqqiullugit takuneqarsinnaapput. Uuttuutit pineqartut atorlugit arnat inuunermi ingerlaneranni agguaqatigiissillugu qanoq amerlatigisunik meeqqiortarnersut assigiinngitsutigut tassani nassuiarneqarpoq. Uuttuutit ataasiakkaat periaatsimut immikkoortumi nassuiarneqarput. Titartakkami 3-mi takuneqarsinnaavoq ukiuni kingullerni 20-ni meeqqiortarnerup ineriartornera. 2010-miilli arnat 2,1-inik meerartaartarput, tamanna inuiaqatigiit piffissap ingerlanerani kinguaassiorsinnaanissaannut naammattumik annertussuseqarpoq, nunasisarnerit sunniisarnerat eqqarsaatigissanngikkaanni. 2021-mi agguaqatigiissillugu arnat 1,8-nik meerartaarsimapput 0,3-nik apparsimallutik. Najugaqarfinni 700-nit ikinnerusunik innuttaqartuni meeqqiornerit ikilisimanerinik pissuteqartoq takuneqarsinnaavoq. Nunanut Avannarlernut allanut sanilliussinermi taamaallaat Savalimmiuni 2021 ilanngullugu meeqqiortarneq qaffasinnerusumik inissisimavoq. Nunani Avannarlerni allani meeqqiortarneq ukiuni makkunani arnamut ataasimut meeqqanik 1,5-1,8-nik annertussuseqarpoq, EU-milu agguaqatigiissillugu meeqqiortarnermit tamanna annertuneruvoq.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Titartakkami 4-mi takutinneqarpoq arnat Kalaallit Nunaanni
inunngorsimasut meeqqiortarnerat, ukiui malillugit ukiuni 2002-mi,
2012-imi aamma 2022-mi. 2000-miit 2010-mut meeqqiortarnermi appariarneq
(titartagaq 3-mi takuneqarsinnaasoq) arnat inuusunnerusut meerartaartut
ikinnerunerannik peqquteqarpoq. Siullermeerlutik meerartaartut
agguaqatigiissillugit ukiui 2002-mi 22,7-miit 2022-mi 25,1-imut ukiunik
2.4-nik qaffariarput.
Tamanna aamma titartagaq 5-imi
takuneqarsinnaavoq, meeqqiortarnerup piffissanut ukiunut tallimakkaanut
agguataarneqarnerani. Ukiut agguataarneqarnerini inuusunnerusuni
pingasuni meeqqiortarneq appariartorsimavoq utoqqaanerusunilu
qaffakkiartorsimalluni.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Najugaqarfiit innuttaqassusaat tunngavigalugit misissorlugit ersarippoq meeqqiortarinerit najugaqarfiit annertussusiilu imminnut attuumassuteqartut. Tassunga tunngatillugu eqqarsaatigisariaqarpoq najugaqarfiit anginerit ilinniartoqarfiunerat. Najugaqarfinni mikinerusuni arnat amerlanerusunik meeqqiortarput taakkuuppullu aamma najugaqarfinni arnanut sanilliullugit meeqqiujaarnerusartut.
