Erninerit
2021-mi meeqqat 741-t inunngorsimapput, kisitsisinilu tamakkiisuni 2020-miit inunngorsimasut 74-inik ikinnerupput. Taakkunannga 89,1 pct.-ii Kalaallit Nunaanni inunngorsimasunik anaanaqarput. Ukiut 20-t kingulliit ingerlanerini ukiut amerlanerpaataanni ukiumut uumallutik inuusut 800-t aamma 900-t akornanniittarput. Nunasisarnermi, ukioqqortussutsit agguataarneqarnerini, ilinniagaqarsimassusermi allanilu allanngortoqaraluartoq suli ukiumut meeqqat inunngortartut taamak amerlatigipput.
2021-mi inunngortut ikilinerat tupaallannarpoq, tassa najugaqarfinni (3000-t sinnerlugit innuttaassuseqartuni) illoqarfiit pingaarnerit avataanniittuni arnat 20-niit 29-nut ukiullit akornanni meeqqiornerit annertunerusumik annikillisimammat .
Meeqqat amerlanerpaartaat 18-it 40-llu akornanni ukiulinnik anaanaqarput. Ukiuni kingullerni tallimani taamaallaat 2 pct.-ii 18-it inorlugit ukiulinnik anaanaqarput 2 pct.-iilu 40-nik sinnerlugilluunniit ukiulinnik anaanaqarlutik.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Tabel 2-mi uumallutik inunngortut amerlassusaat anaanaasup kommuni najugaqarfia malillugu erninermi piffissanut agguataarneqarput. Kommunini ataasiakkaani ukiumiit ukiumut uumallutik inuusut amerlassusaat nikerartarput. Piffissap ingerlanerani ineriartornermut sanilliussinermi, uumallutik inuusut amerlassusaat anaanat amerlassusaannut ukiuisalu agguataarneqarnerinut assigiissaarneqarnissaat pisariaqarpoq.
Tabel 2, Kommunini uumallutik inuusut 2012 - 2021
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hele landet | 786 | 820 | 805 | 854 | 830 | 853 | 819 | 849 | 835 | 761 |
| Kommune Kujalleq | 90 | 112 | 94 | 122 | 77 | 113 | 87 | 98 | 90 | 75 |
| Kommuneqarfik Sermersooq | 306 | 315 | 327 | 336 | 296 | 347 | 328 | 332 | 362 | 344 |
| Qeqqata Kommunia | 123 | 138 | 126 | 123 | 139 | 140 | 128 | 158 | 121 | 143 |
| Kommune Qeqertalik | 105 | 102 | 98 | 100 | 126 | 99 | 92 | 114 | 85 | 61 |
| Avannaata Kommunia | 162 | 153 | 160 | 173 | 192 | 154 | 184 | 147 | 177 | 138 |
Meeqqiortarneq
Uumallutik inunngortut amerlassusiisa ineriartornerat, nunap sumiiffiini inuiaqatigiinnilu atukkat malillugit meeqqiortarnikkut nassuiarneqarlunilu paasineqassaaq. Tassani uumallutik inunngortut amerlassusaat, arnat ernisinnaasut amerlassusaannut ukiuisalu agguataarneqarnerinut naleqqiullugit takuneqarsinnaapput. Uuttuutit pineqartut atorlugit arnat inuunermi ingerlaneranni agguaqatigiissillugu qanoq amerlatigisunik meeqqiortarnersut assigiinngitsutigut tassani nassuiarneqarpoq. Uuttuutit ataasiakkaat periaatsimut immikkoortumi nassuiarneqarput. Titartakkami 3-mi takuneqarsinnaavoq ukiuni kingullerni 20-ni meeqqiortarnerup ineriartornera. 2010-miilli arnat 2,1-inik meerartaartarput, tamanna inuiaqatigiit piffissap ingerlanerani kinguaassiorsinnaanissaannut naammattumik annertussuseqarpoq, nunasisarnerit sunniisarnerat eqqarsaatigissanngikkaanni. 2021-mi agguaqatigiissillugu arnat 1,8-nik meerartaarsimapput 0,3-nik apparsimallutik. Najugaqarfinni 700-nit ikinnerusunik innuttaqartuni meeqqiornerit ikilisimanerinik pissuteqartoq takuneqarsinnaavoq. Nunanut Avannarlernut allanut sanilliussinermi taamaallaat Savalimmiuni 2000-kkunniit meeqqiortarneq qaffasinnerusumik inissisimavoq. Nunani Avannarlerni allani meeqqiortarneq ukiuni makkunani arnamut ataasimut meeqqanik 1,5-1,8-nik annertussuseqarpoq, EU-milu agguaqatigiissillugu meeqqiortarnermit tamanna annertuneruvoq.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Titartakkami 4-mi takutinneqarpoq arnat Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut meeqqiortarnerat, ukiui malillugit ukiuni 2000-mi, 2010-mi aamma 2020-mi. 2000-miit 2010-mut meeqqiortarnermi appariarneq (titartagaq 3-mi takuneqarsinnaasoq) arnat inuusunnerusut meerartaartut ikinnerunerannik peqquteqarpoq. Siullermeerlutik meerartaartut agguaqatigiissillugit ukiui 2020-mi 21.9-miit 2020-mi 24.7-imut ukiunik 2.8-nik qaffariarput.
Tamanna aamma titartagaq 5-imi takuneqarsinnaavoq, meeqqiortarnerup piffissanut ukiunut tallimakkaanut agguataarneqarnerani. Ukiut agguataarneqarnerini inuusunnerusuni pingasuni meeqqiortarneq appariartorsimavoq utoqqaanerusunilu qaffakkiartorsimalluni.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Najugaqarfiit innuttaqassusaat tunngavigalugit misissorlugit ersarippoq meeqqiortarinerit najugaqarfiit annertussusiilu imminnut attuumassuteqartut. Tassunga tunngatillugu eqqarsaatigisariaqarpoq najugaqarfiit anginerit ilinniartoqarfiunerat. Najugaqarfinni mikinerusuni arnat amerlanerusunik meeqqiortarput taakkuuppullu aamma najugaqarfinni arnanut sanilliullugit meeqqiujaarnerusartut.
