Erninerit
2020-mi meeqqat 843-t inunngorsimapput, kisitsisinilu tamakkiisuni 2019-imiit 15-inik ikinnerupput. Taakkunannga 92.7 pct.-ii Kalaallit Nunaanni inunngorsimasunik anaanaqarput. Ukiut kingulliit 20-t ingerlanerini ukiut amerlanerpaataanni ukiumut uumallutik inuusut 800-t aamma 900-t akornanniittarput. Nunasisarnermi, ukiut agguataarneqarnerini, ilinniagaqarsimassusermi allanilu allanngortoqaraluartoq tamanna suli atuuppoq.
Meeqqat amerlanerpaartaat 18-it 40-llu akornanni ukiulinnik anaanaqarput. Ukiuni kingullerni tallimani taamaallaat 1.96 pct.-ii 18-it inorlugit ukiulinnik anaanaqarput 1.79 pct.-iilu 40-nik sinnerlugilluunniit ukiulinnik anaanaqarlutik.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Tabel 2-mi uumallutik inunngortut amerlassusaat anaanaasup kommuni najugaqarfia malillugu erninermi piffissanut agguataarneqarput. Kommunini ataasiakkaani ukiumiit ukiumut uumallutik inuusut amerlassusaat nikerartarput. Piffissap ingerlanerani ineriartornermut sanilliussinermi uumallutik inuusut amerlassusaat anaanat amerlassusaannut ukiuisalu agguataarneqarnerinut assigiissaarneqarnissaat pisariaqarpoq.
Tabel 2, Kommunini uumallutik inuusut 2011 - 2020
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hele landet | 821 | 786 | 820 | 805 | 854 | 830 | 853 | 819 | 849 | 834 |
| Kommune Kujalleq | 103 | 90 | 112 | 94 | 122 | 77 | 113 | 87 | 98 | 90 |
| Kommuneqarfik Sermersooq | 309 | 306 | 315 | 327 | 336 | 296 | 347 | 328 | 332 | 361 |
| Qeqqata Kommunia | 159 | 123 | 138 | 126 | 123 | 139 | 140 | 128 | 158 | 121 |
| Kommune Qeqertalik | 86 | 105 | 102 | 98 | 100 | 126 | 99 | 92 | 114 | 85 |
| Avannaata Kommunia | 164 | 162 | 153 | 160 | 173 | 192 | 154 | 184 | 147 | 177 |
Meeqqiortarneq
Uumallutik inunngortut amerlassusiisa ineriartornerat, nunap sumiiffiini inuiaqatigiinnilu atukkat malillugit meeqqiortarnikkut nassuiarneqarlunilu paasineqassaaq. Tassani uumallutik inunngortut amerlassusaat arnat ernisinnaasut amerlassusaannut ukiuisalu agguataarneqarnerinut naleqqiullugit takuneqarsinnaapput. Uuttuutit pineqartut atorlugit arnat inuunermi ingerlaneranni agguaqatigiissillugu qanoq amerlatigisunik meeqqiortarnersut assigiinngitsutigut tassani nassuiarneqarpoq. Uuttuutit ataasiakkaat periaatsimut immikkoortumi nassuiarneqarput.
Titaragaq 3-mi takuneqarsinnaavoq ukiuni kingullerni 20-ni meeqqiortarnerup ineriartornera. 2010-miilli arnat 2,1-inik meerartaartarput, tamanna inuiaqatigiit piffissap ingerlanerani kinguaassiorsinnaanissaannut naammattumik annertussuseqarpoq, nunasisarnerit sunniisarnerat eqqarsaatigissanngikkaanni. Arnat Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimasut Kalaallit Nunaanni inunngorsimasunit nikingangaatsiarnerat kisitsinermi tunngavigineqartuni annikinnerungaatsiarnerannik peqquteqarpoq.
Nunanut Avannarlernut allanut sanilliussinermi taamaallaat Savalimmiuni 2000-ikkunniit meeqqiortarneq qaffasinnerusumik inissisimavoq. Nunani Avannarlerni allani meeqqiortarneq ukiuni makkunani arnamut ataasimut meeqqanik 1,5-1,8-nik annertussuseqarpoq, EU-milu agguaqatgiissillugu meeqqiortarnermit tamanna annertuneruvoq.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Titartagaq 4-rimi takutinneqarpoq arnat Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut meeqqiortarnerat, ukiui malillugit ukiuni 2000-imi, 2010-mi aamma 2020-mi. 2000-imiit 2010-mut meeqqiortarnermi appariarneq (titartagaq 3-mi takuneqarsinnaasoq) arnat inuusunnerusut meerartaartut ikinnerunerannik peqquteqarpoq. Siullermeerlutik meerartaartut agguaqatigiissillugit ukiui 2020-imi 21.9-miit 2020-mi 24.7-imut ukiunik 2.8-nik qaffariarput.
Tamanna aamma titartagaq 5-imi takuneqarsinnaavoq, meeqqiortarnerup piffissanut ukiunut tallimakkaanut agguataarneqarnerani. Ukiut agguataarneqarnerini inuusunnerusuni pingasuni meeqqiortarneq appariartorsimavoq utoqqaanerusunilu qaffakkiartorsimalluni.
Kisitsisaataasivimmi tabeli takuuk
Når landets lokaliteter grupperes efter indbyggertal ses en tydelig sammenhæng mellem fertilitet og lokalitetens størrelse. Det skal ses i sammenhæng med, at de større lokaliteter også er uddannelsescentre. I de mindre bosteder får kvinder flere børn og de får dem tidligere end i de som bor i større bosteder.
