Taaguutit
Sinerissap agguataarnera
1.januaari 2018-imi Qaasuitsup Kommunia kommuninut marlunnut avinneqarpoq. 2009 tikillugu kommunit agguataarneqarneri malillugit nalunaarsuisarnerup suli pisariaqartinneqarnera peqqutigalugu ‘immikkoortortaqarfinnik’ taallugit nalunaarsuineq piffinnut pineqartunut atorneqarpoq. Innuttaasunut nalunaarsuutit aammattaaq ersarinnerusumik nassaassaalerput, tassalu sumiiffinnut najugaqarfigineqartunut nalunaarsuutit.
Siornatigut ‘kommunit avataanni najugallit’ nalunaarsorneqartarput, tassani ilaatigut qallunaat amerikarmiullu 1951-imi isumaqatigiissutaat malillugu illersornissamut suliaqarfinni inuit sakkutuujunngitsut aammalu silasiorfiit nalunaarsuiffigineqartarsimallutik. 2001-imi Kangerlussuaq Sisimiut Kommuniata ataaniilerpoq.
Kisitsisaataasivimmi tabelip takutippaa sumiiffiit agguataarneri, piffissaq kingumut uterlugu. Assersuutigalugu Kangerlussuaq Qeqqata Kommunianut ilanngullugu nalunaarsorneqarpoq aammalu Sisimiut 1977-imit ullumikkumut.
1. aggusti 2017-imit Nunaqarfiit, Savaateqarfiit, Stationit aammalu piffiit najugaqarfigineqartut allat killigaanerat suli nalornissutigineqarpoq. Taamaattumik innuttaasunut kisitsisitigut paasissutissani tamarmik Nunaqarfittut ilanngunneqarput, ilaatigullu aamma najugarisamut paasissutissat aalajangiiffigineqarsinnaasimanatik. Taamaattoqartillugu ‘najugaqarfinnik allanik’ taallugit nalunaarsorneqarput.
Asiami piffinnut nalunaarsuisarfik ataavartumik malinnaavigineqarpoq, paasissutissalli innuttaasunut kisitsisitigut paasissutissat nalunaarsuisarfiannit atorneqassappata Inunnik Nalunaarsuisarfimmit atorneqaqqaartariaqarput.
Ilagisariittut attaveqarneq
Ilagisariittut Kalaallit Nunaannut attaveqarneq nassuiagaavoq, angajoqqaajusoq imaluunniit angajoqqaajusut Kalaallit Nunaanni inunngorsimasuusut.
Ilanngaatitaqanngitsumik kinguaassiorneq (BRR)
Kisitsisip ilanngaatitaqanngitsumik kinguaassiorneq (BRR) takutippaa niviarsiaqqat ajornatik inuusut, arnat 1.000-iugaangata, kinguaassiorsinnaassuseqarfiup nalaani, tassalu 15-49-nik utoqqaassusillit, taakku arnat ernigunik piffimmi pineqartumi nalunngisat naatsorsugaanerisa nalaanni, arnat 50-inik utoqqaassuseqalinnginnerminni toqusimanngikkunik.
Angajoqqaat
Inuit nalunaarsorsimaffiini innuttaasut inatsisit malillugit kikkut angajoqqaarineraat paasissutissartaqarput. Inoorlaanut tunngasumik paasissutissat amigartarput, tassa ataataasup katissimanngitsup ataataanini akuereqqaartussaasarmagu. Aammalu 1960 sioqqullugu inuusut paasissutissartaat amigartarlutik. Erninerilli pillugit allaaserisami angajoqqaaviit paasissutissartaat atorneqarput.
Sumi inunngorsimaneq
Naatsorsukkani amerlanerpaani innuttaasut sumi inunngorsimanerinut immikkoortiterneqartarput. Immikkoortut marluusarput: Kalaallit Nunaanni inunngortoq, Kalaallit Nunaata avataani inunngortoq. Inoqarpoq ikittuinnaagaluartunik sumi inunngorsimaneri paasissutissartaqanngitsunik. Naatsorsueqqissaarnerni tamakku Kalaallit Nunaata avataani inunngortutut naatsorsuunneqartarput.
Erniusartut nalinginnaasumik amerlassusii
Ajornatik erniusartut arnat 15-49-nik utoqqaassusillit naatsorsuutigalugit.
Agguaqatigiissillugu inuit inuusarnerannik kisitsit
Agguaqatigiissillugu inuit inuusarnerannik kisitsit takorluugaavoq ”piffissamut inuuffigisamut” taaguutitut. Agguaqatigiissillugu inuit inuusarnerannik kisitsit naatsorsorneqartarpoq naatsorsuinerit tulleriit marluk agguaqatigiissinnerisigut.
Agguaqatigiissillugu inuuffik
Anguniakkami taaneqartarpoq piffissaq inuuffiup sinnera tassa taaneqartarmat agguaqatigiissillugu inuup inuuffigisassaasa sinneri, tassa ukiuni inuuffiusuni toqusarneri piffissamut naatsorsuinerup pineranut naapertuuppat. Agguaqatigiissillugu piffissaq inuuffiusoq isumaqartinneqarajuppoq agguaqatigiissillugu 0-inik utoqqaassusilik.
Inoorlaajullutik toqusartunut tunngasoq
Ajornatik inunngortut 1000-iugaangata inunngornermit sapaatit akunnerini siullerni sisamani toqusut amerlassusii.
Ilanngaatitaqanngitsumik kinguaassiorneq (NRR)
Kinguaariinni arnat 1000-iugaangata, taakkunannga arnat ilimagisatut inunngortut erniorsinnaassuseqartut, ernisut toqusullu piffissami misilittakkat malillugit naatsorsuinernut naapertuuttumik.
Toqungallutik inuusartunut tunngasoq
Inunngortut 1.000-iugaangata toqungallutik inuusut amerlassusaat taamatullu inuuffimmiit sapaatip akunnerata siulliup ingerlanerani toqusartut.
Tamakkiisumik erniorneq (TFR)
Tassani siunertaavoq assersuutitut kinguaariinni arnat 1000-it erniorsinnaassuseqarnerup nalaani (15-49-nik utoqqaassusillit) qassinik meerartaarsinnaanerat, arnat 50-inik ukioqalinnginnerminni toqusimannginnissaat tunngavigalugu, aammalu arnat ernisimassappata piffissami misilittakkat malillugit naatsorsuinernut naapertuuttumik.
Naalungiarsuit toqusarnerannut tunngasoq
Ajornatik inunngortut 1000-iugaangata ukiumi inuuffimmi siullermi toqusut amerlassusii.
Agguaanerit assigiissaakkat
Innuttaasut akornanni utoqqaassutsit assigiinngitsut agguarneri assersuussassat, eqquinngitsunik naammassineqarsinnaasarmata, eqquinngitsunik naammassinnittarnerit misiligutitut nungutinnissaat, tamanna innuttaasut utoqqaassusaannut assigiimmik agguaaneq atorlugu nunguteriarneqassalluni. Ukiup qaammatisiutai pillugit allanngorarnerit nalaatsornikkut pisut sunniinerat millisinniarlugu naatsorsuinerit ukiunut 5-inut ataatsimut naatsorsuinerit ingerlanneqarput.
Erniusartut tulleriiaartumik amerlassusii
Ajornatik inunngortut innuttaasut 1000-iugaangata.
Toqusut tulleriiaartumik agguarneri
Toqusut amerlassusii innuttaasut 1000-iugaangata.