1. Aallaaqqaasiut

Kisitsisitigut paasissutissani matumani Kalaallit Nunaanni suliffeqarneq nassuiarneqarpoq. Kalaallit Nunaanni suliffillit pillugit kisitsisitigut paasissutissat ukiup ingerlanerani qaammatikkaartumik inuit qanoq amerlatigisut suliffeqarnerannik killiffissiorluni naatsorsuutaapput,

 

Kalaallit Nunaanni najugaqavissut, qaammatillu aallartinnerani 15-ileereersimasut, tunngavigalungit suliffeqarnermi kisitsisit suliarineqarput. Saqqummersitamilu matumani piffissami 2016-imiit 2021-mut suliffeqarneq saqqummiunneqarpoq.

 

The International Labour Organization-imi (ILO), FN-ip ataani nunat tamalaat akornanni suliffeqarnermut tunngasunut kattuffimmit, najoqqutassiat nassuiarneqarsimasut sapinngisamik tunngavigalungit Kalaallit Nunaanni suliffeqarnermi kisitsisitigut paasissutissat suliarineqarput. ILO-mit suliffeqarneq pillugu nassuiaat kiisalu najoqqutassiat immikkoortoq 4.1-imi atuarneqarsinnaapput.

 

Saqqummersitaq immikkoortunut pingasunut avinneqarpoq, ataatsimut imaluunniit immikkut atuarneqarsinnaasunik. Immikkoortut aappaanni suliffillit pillugit nalunaarsuisarfimmit naatsorsuutit saqqummiunneqarput. Immikkoortumi nunami sumiiffiit inuiaqatigiillu agguataarneqarneri aallaavigalungit misissuinermi Kalaallit Nunaanni suliffeqarnermi pissutsit ersersinneqarput.

 

Najoqqutarineqartut kisitsisinilu paasissutissani nalunaarsuutit allat immikkoortut pingajuanni nassuiarneqarput, immikkoortullu sisamaanni najoqqutassiat, suliffeqarnermut nassuiaat, periaatsimut nassuiaat, kukkunernullu najoqqutat il.il. nassuiarneqarlutik.

 

Piffissami 2016-imiit 2021-mut Kalaallit Nunaanni suliffeqarneq pillugu kisitsisinut paasissutissat sukumiinerusut Naatsorsueqqissaartarfiup Kisitsisaataasiviani bank.stat.gl –imi nassaarineqarsinnaapput. Kisitsisaataasivimmi paasissutissanut tunngaviusunik assigiinngitsunik soorlu ukioqqortussuseq, suiaassuseq, najugaqarfik, nuna inunngorfik ilinniakkallu qaffasissusaa malillugit nammineq toqqartuilluni tabelinik aallertoqarsinnaavoq.

 

Saqqummersitami matumani nutarsaanerit

Saqqummersitsinermi matumani 2016-imiit ullumikkumut suliffeqarnermut, suliffissaaleqinermut sulisorineqarsinnaasunullu kisitsisit suliarineqarneri nutarsarneqarput. Tamatumalu kinguneraa suliffeqarnermut kisitsisit siuliani saqqummiunneqartarsimasunit annertunerulernerat, taamatullu suliffissaaleqisut amerlassusaasa kiisalu innuttaasut sulisinnaasunut ilaanngitsut amerlassusaasa annikinnerulernerat.

 

Siornatigut saqqummersinneqarsimasunit periaatsimi allannguutit pingaarnerit tassaapput:

 

1.    Ernereernerup kingorna sulinngiffeqartut, suliffilinnut ilaasimasut massakkut suliffilittut naatsorsorneqarput. Allannguummi matumani International Labour Organization-imit (ILO) innersuussutigineqartunut naapertorlugit suliffeqarnermi pissutsinut kisitsisitigut paasissutissat suliarineqarput.

 

2.    Ukiup ataatsip ingerlanerani isertitat annerpaartaat namminerisamik suliffeqarfimmit isertitaasimappata, suliffeqafiup inuussutissarsiornermi suliaqarfiani pingaarnertut suliffeqarneq naatsorsorneqarpoq. Allannguummi matumani piffiit tunisiffiusimanngitsut imaluunniit inuussutissarsiornermi suliaqarfinni allani ilassutitut isertitaqangaatsiarsimaneq pingaarnertut suliffimmut sunniuteqanngillat, ukiumut isertitat aalisarnermi imaluunniit savaateqarnermi namminerisamik suliffeqarfimminngaanneersuuppata.

 

3.    Naatsorsieqqissaartarfik pisortat akissarsialeriviannit nalunaarsuutinik nutaanik, sulisitsisullu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarusiaannik paasissutissanik sukumiinerusunik imalinnik aallersinnaalerpoq. Nalunaarsuutinik pitsaanerusunik aallersinnaaneq pisortani atorfeqarnermi akissarsiat pisortanit isertitaniit qularnannginnerusumik immikkoortinneqarsinnaalernerannik isumaqarpoq. Allannguutillu kinguneraa qaammammi ataatsimi piffissap affaanit sivikinnerusumik sulillutik atorfeqarsimasut suliffilinnut ilanngunneqarnerini pisortani suliffillit annertunerulernerat.