Assartuineq angallassinerlu


Takornariat umiarsuarnut takornariartaatinut ilaallutik imaluunniit nunanut tamalaanut timmisartut aqqutigisartagaat Ilulissat, Kangerlussuaq, Nuuk, Narsarsuaq, Kulusuk imaluunniit Ittoqqortoormiini Nerlerit Inaat aqqutigalugit Kalaallit Nunaannut tikittarput. Kalaallit Nunaannut tikinnermi nalinginnaasumik timmisartumik umiarsuarmilluunniit ingerlaqqittoqartarpoq. Umiarsuit takornariartaatit upernaamit ukiaq tikillugu tikerarfigisarpaat.

Pinngortitami takornariartitsineq nalinginnaasumik aasakkut ingerlanneqartarpoq, ukiuuneranili aamma ingerlanneqarsinnaasunik peqarpoq. Unnuiffigineqarsinnaasut assigiinngiiaarput illoqarfinni akunnittarfinnit bed and breakfastinut, nunaqarfinnilu angerlarsimaffinni illusimaffinnut. Tammaartoqarsinnaavoq, piareersarluarsimanissarli tassani pisariaqarluinnarpoq.

Qeqertarsuup Tunua umiarsuarnit takornariartaatinit ornigarneqarluartuuvoq, Kalaallillu Nunaanni takornariaqartitsinermi ineriartortinneqarluarsimasuulluni. Takornarialerisut amerlanerpaartaat tamaaniipput.

Sorsunnersuup kingulliup nalaani Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu mittarfiit Amerikamiunit sakkutooqarfittut sananeqarsimapput, tamatuma kingorna Kalaallit Nunaannut tunniunneqarsimasut. Nunap ilorpasissuani aalaakkaanerusumillu silaqqittartumi inissisimallutik pinngortitami takornariartitsinermut naleqqulluinnartuullutik.

Islandimit Kalaallit Nunaata Kangianut ulluinnarlugu takornariartartut amerlapput. Kalaallit Nunaata Kangia aamma pinngortitami nutaaliaanerusumik takornariaqartitsinermi ornigarneqarluartuuvoq. Ikittuinnaat sermersuaq ituittarpaat, nalinginnaasumik Kangerlussuup Tasiilallu akornanni. Tamanna Namminersorlutik Oqartussanit immikkut ittumik akuerineqaqqaartariaqarpoq.

Nøgletal (beta se også) www.stat.gl/demo- Vælg fra listen. Se også www.stat.gl/demo og læs om vores API






Se tal i Statistikbanken:



Pick data series:

Nutaarsiassat Nyheder fra Grønlands Statistik

2020-mi maajimi timmisartumik angalasut

29. juni 2020
2020-mi maajimi timmisartumik angalasut
Nuna tamakkerlugu nunallu tamalaat akornanni COVID 19-imik peqquteqartumik angallattoqaqqusaajunnaarnerata kingorna timmisartumut ilaallutik angalasunut naatsorsuinerp aappaata takutippaa, Kalaallit Nunaanni nunanut allanut mittarfinnit arfiniliusunit timmisartumut ilaasartaammut ilaallutik angalasut 53,6 pct.-inik appariartut. Ukiullu siulianut sanilliullugu ilaasunik 13.490-inik ikileriarneruvoq.

Læs artikel: her

2020-mi apriilimi timmisartumik angalasut

29. maj 2020
2020-mi apriilimi timmisartumik angalasut
Nuna tamakkerlugu nunallu tamalaat akornanni COVID 19-imik peqquteqartumik angallattoqaqqusaajunnaarnerata kingorna timmisartumut ilaallutik angalasunut naatsorsuinerp aappaata takutippaa, Kalaallit Nunaanni nunanut allanut mittarfinnit arfiniliusunit timmisartumut ilaasartaammut ilaallutik angalasut 41,9 pct.-inik appariartut. Ukiullu siulianut sanilliullugu ilaasunik 8.020-nik ikileriarneruvoq.

Læs artikel: her

2020-mi 1. kvartalimi akunnittarfinni unnuisut

12. maj 2020
2020-mi 1. kvartalimi akunnittarfinni unnuisut
Nuna tamakkerlugu aammalu nunat tamalaat akornanni COVID-19-imik peqquteqartumik angallattoqaqqusaajunnaarnerata kingorna akunnittarfinni inisisimasunut unnuisunullu naatsorsuutit siulliit takutippaat Kalaallit Nunaat tamakkerlugu akunnittarfinni inisisimasut kiisalu unnuinerit ikileriartut. Tamanna qaammat marsimi angallattoqaqqusaajunnaarnerata atuutsinneqarlerneranik peqquteqarpoq, ukiullu siuliani qaammammut pineqartumut sanilliullugit akunnittarfinni inisisimasut 4.387-inik ikinnerupput, unnuinerillu 11.593-inik ikinnerullutik. Ikiliartornerili febaruaarimi aallartissimavoq, ukiup siualiani qaammammit pineqartumit akunnittarfinni inisisimasut 767-inik aammalu unnuinerit 2.061-inik ikinnerusimallutik.

Læs artikel: her

Kisitsisaataasivimmi tabelit

Takornariartitsineq

Qimmit qimuttut amerlassusaat piffissaq piffillu aallaavigalugit (TUN01)
Kalaallit nunaanniit timmisartumut ilaasut (Timmisartut attartukkat pissusissamisullu angalasut) (TUNFLY)
Unnuisarnerit amerlassusaasa kisitsisinngorlugit nikerarnerat tunngavigalugit: piffissaq, qaammat, nunap immikkoortua, pineqartut aamma inuiaassuseq (TUNHOT)
Umiarsuarnut takornariartaatinut akitsuut : piffissaq, qaammat, akileraarut akiligaq (TUNKA)
Init amerlassusaat inillu attartorneqartut by pineqartut, nunap immikkoortui, piffissaq and qaammat (TUNKAP)
Umiarsuarnik takornariartaatinik ilaasartut tulaffii (TUNKRH)
Umiarsuit takornariartaatit umiartorneri ilaasoqarsinnaassusermut agguataarlugit (TUNKRK)
Umiarsuarnik takornariartaatinik ilaasartut qaammatikkaarlugit amerlassusaat (TUNKRL)
Umiarsuarnik takornariartaatinik ilaasartut qaammatikkaarlugit amerlassusaat (TUNKRP)
Nunap avataanut timmisartuussinerni ilaasut amerlassusaat, piffissanut, mittarfinnut qaammatinullu agguataarlugit (TUNUPAX)

Saqqummersitassat 2015


2020-mi juunimi timmisartumik angalasut  ( 31. juli 2020 )
2020-mi 2. kvartalimi akunnittarfinni unnuinerit  ( 10. august 2020 )
2020-mi aggustimi timmisartumik angalasut  ( 30. september 2020 )
2020-mi septembarimi timmisartumik angalasut  ( 30. oktober 2020 )
2020-mi 3. kvartalimi akunnittarfinni unnuinerit  ( 9. november 2020 )
2020-mi oktobarimi timmisartumik angalasut  ( 30. november 2020 )


... pillugit atuaruk



Takornariartitsineq

Unnuisarnerit

Takornariartaatinut ilaasut

Timmisartunut ilaasut

Akunnittarfinnit immersugassaq

... pillugit atuaruk



Takornariartitsineq

Unnuisarnerit

Takornariartaatinut ilaasut

Timmisartunut ilaasut

Akunnittarfinnit immersugassaq


Ateq qassinit atigineqarpa?


1. januar 2017-mi atit nalunaarsugaapput. Kalaallit atii pillugit allatat atuarneqarsinnaapput uani




Greenland in Figures

Kalaallit Nunaannik ilisarititsineq naatsunnguaq. Atuagaaraq 40-nik qupperneqarpoq mikisunnguulluni kaasaffimmioriaannaalluni. Atuagaaqqami paasissutissat makku allaqqapput: paasissutissat innuttaasunut tunngasut, nunanut allanut niuernernut tunngasut, takornariaqarnermut tunngasut aamma isumaginninnermut tunngasut.




Emailikkut nutaarsiassanik nassitsittalerusuppit?

Ateq qassinit atigineqarpa?




1. januar 2017-mi atit nalunaarsugaapput. Kalaallit atii pillugit allatat atuarneqarsinnaapput uani



Greenland in Figures

Kalaallit Nunaannik ilisarititsineq naatsunnguaq. Atuagaaraq 40-nik qupperneqarpoq mikisunnguulluni kaasaffimmioriaannaalluni. Atuagaaqqami paasissutissat makku allaqqapput: paasissutissat innuttaasunut tunngasut, nunanut allanut niuernernut tunngasut, takornariaqarnermut tunngasut aamma isumaginninnermut tunngasut.





Emailikkut nutaarsiassanik nassitsittalerusuppit?